Esittelyssä
Mikä on Psyop?
Katsaus Psyop operaatioiden rakenteisiin sekä tarkoituksiin ja miten Psyop malleja sovelletaan Suomessa koko ajan. Miten Suomen propaganda toimii.
Mikä on Psyop?
Katsaus Psyop operaatioiden rakenteisiin sekä tarkoituksiin ja miten Psyop malleja sovelletaan Suomessa koko ajan. Miten Suomen propaganda toimii.
Miksi Yhdysvalloissa suositellaan nyt eri ruoka-aineita kuin Suomessa?
Vastaus ei löydy vain ravintotieteestä. Se löytyy myös siitä, mihin suosituksia käytetään, kuka niitä toimeenpanee, ja millainen koneisto niiden ympärille on rakennettu.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 6: Huoltovarmuus ja ajoneuvokaluston rakenne
Analyysi siitä, miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaluston rakenteeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Tarkastellaan erityisesti 4x4 maastoautojen ja hyötyajoneuvojen määrää sekä saatavuutta kriisitilanteissa, vertaillen Suomen ja Ruotsin tilanteita viranomaislähteitä.
EU:n uusi tuotevastuudirektiivi ja sen vaikutukset Suomessa
EU:n uusi tuotevastuudirektiivi uudistaa tuotevastuun sääntelyn ja selkeyttää vastuuketjua. Suomessa muutos vaikuttaa erityisesti EU:n ulkopuoliseen maahantuontiin, käytettyjen tuotteiden ja ajoneuvojen kauppaan sekä pk-yritysten ja yksinyrittäjien vastuisiin.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 5: Liikenteen päästöt ja ilmastovaikutukset
Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 4: Liikenneturvallisuus ja autokannan uusiutuminen
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Miten Suomi liitettiin euroon ilman kansanäänestystä – ja oliko päätös demokraattinen?
Suomi siirtyi euroon vuonna 1999 ilman kansanäänestystä. Päätös tehtiin eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta, vaikka kyse oli valuutasta, rahapolitiikasta ja kansallisesta päätösvallasta. EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 eurosta ei kysytty, eikä sen menettelyä avattu kansalaisille.
Sota-ajan kuorma-autot Suomessa 1939–1944
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 6: Huoltovarmuus ja ajoneuvokaluston rakenne
Analyysi siitä, miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaluston rakenteeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Tarkastellaan erityisesti 4x4 maastoautojen ja hyötyajoneuvojen määrää sekä saatavuutta kriisitilanteissa, vertaillen Suomen ja Ruotsin tilanteita viranomaislähteitä.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 5: Liikenteen päästöt ja ilmastovaikutukset
Arvioimme, miten autoveron poisto vuonna 1995 olisi vaikuttanut liikenteen päästöihin ja ympäristöön vuoteen 2025 asti. Käsittelemme autokannan uusiutumisen vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, uusiin teknologioihin (sähköautot, biopolttoaineet) ja Suomen ilmastotavoitteisiin EU-politiikan valossa.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 4: Liikenneturvallisuus ja autokannan uusiutuminen
Miten autoveron poistaminen 1995 olisi vaikuttanut Suomen liikenneturvallisuuteen ja autokannan uusiutumiseen vuoteen 2025 mennessä? Artikkeli käsittelee autojen keski-iän, turvallisuusteknologian ja onnettomuustilastojen kehitystä, tukeutuen Traficomin ja Onnettomuustietoinstituutin raportteihin.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 3: Autokaupan, maahantuonnin ja huollon työllisyysvaikutukset
Miten autoveron poistaminen vuonna 1995 olisi vaikuttanut Suomen autokaupan, maahantuonnin, huoltoalan ja logistiikan työllisyyteen? Virallisten tilastojen ja asiantuntija-arvioiden pohjalta analysoidaan autoveron rooli autoalan 50 000 työpaikassa vuosina 1995–2025.
Sota-ajan kuorma-autot Suomessa 1939–1944
Kuorma-autot olivat Suomen sotatalouden kriittinen perusrakenne vuosina 1939–1944. Erityisesti Henry Fordin mahdollistamat Ford M40 "Hävittäjä" -kuorma-autojen massatoimitukset paransivat huoltovarmuutta, standardoivat huoltoa ja pienensivät logistista epäonnistumisriskiä ratkaisevina vuosina.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 2: Käytettyjen autojen tuonti, marginaaliverotus ja arvonlisäverokertymä
Miten käytettyjen autojen tuonti EU-alueelta ja marginaaliverotus vaikuttivat Suomen arvonlisäverotuottoihin vuosina 1995–2025? Tarkastelu käy läpi autoveron poistamisskenaarion vaikutukset ALV-kertymään ja veronkierron ilmiöihin viranomaisraporttien pohjalta.
Julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautot Suomessa 2020–2027
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Sähköajoneuvojen akkutulipalot Suomessa 2015–2025 - Osa 1: Tapausanalyysit – Vakavimmat palot ja niiden seuraukset
Vuosina 2015–2025 tapahtuneet kevyiden sähköajoneuvojen akkutulipalot paljastavat kehityskulun, jossa litiumioniakkujen turvallisuus, valvonta ja käyttöympäristö ovat jääneet teknologisen kehityksen varjoon. Analysoimme yhdeksän vakavinta paloa paikkakunnittain, syttymissyitä ja korvausvastuita.
Älypuhelin on taskussasi oleva pakotus, puhdas valvontalaite – haluatko todella antaa tämän kaiken itsestäsi?
Jopa sydämen sykkeestä sinut pystytään tunnistamaan väkijoukosta, jos siis olet antanut sykekaaviosi jo sensoreille.
Demokratia, data ja vastarinnan etiikka
Tekoäly ja dataohjautuva päätöksenteko muuttavat vallankäytön rakennetta. Kun käyttäytymistä ohjataan algoritmeilla, yksilön autonomia ja demokraattinen päätösvalta siirtyvät teknologisille järjestelmille. Vastarinnan etiikka määrittelee, miten säilytämme eettisen toimijuuden.
Vihreä syyllistäminen ja kulutusvalintojen manipulointi
Vihreä syyllistäminen on ilmiö, jossa ympäristövastuuta käytetään tunneperäisenä vaikuttamisen välineenä. Digitaalisen ohjailun ja moraalisen viestinnän avulla kuluttajaa voidaan johdattaa tekemään valintoja, jotka näyttävät ekologisilta mutta palvelevat ensisijaisesti kaupallisia intressejä.
Digitaalinen ohjailu ja valinnanvapauden harha
Digitaalinen ohjailu muokkaa käyttäjien päätöksiä huomaamattomasti. Teknologiset käyttöliittymät hyödyntävät psykologisia vinoumia ja tunnepohjaista vaikuttamista, mikä kaventaa yksilön todellista valinnanvapautta ja siirtää päätöksenteon vallan algoritmeille ja kaupallisille toimijoille.
Kuninkaantekijät 2.0 — miten digitaalinen ID voi kääntyä vallan välineeksi
Ihmiset eivät kiinnitä juurikaan huomiota siihen, miten turvallisuutta kauppaamalla keskitetään ja sementoidaan valtaa, pysyvästi.
Teknologiayhtiöiden sidokset armeijoiden sekä tiedustelupalveluiden kanssa
Valvontateknologia ylittää pitkälti kaiken sen, mitä kahvipöytäkeskusteluissa pidetään dystopiana.
Yhteys hyväksytty, yksityisyys hylätty: AI-agenttien MCP liitännäiset haluavat kaiken sinusta
Annat valtavat määrät profiloinnille altistavaa dataa, määriä, mitä ei edes voi kuvitella pelkän päätelaitteen käytön tuottamana.
Miten poistat valeprofiilit META-palveluissa: täsmäopas poistoon
Valeprofiilit (FB, IG, WhatsApp, Messenger) eivät ole harmitonta roskaa. Ne varastavat rahasi, maineesi ja asiakkaasi. Tässä opas, jonka voit ajaa heti käytäntöön.
Miten Suomi liitettiin euroon ilman kansanäänestystä – ja oliko päätös demokraattinen?
Suomi siirtyi euroon vuonna 1999 ilman kansanäänestystä. Päätös tehtiin eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta, vaikka kyse oli valuutasta, rahapolitiikasta ja kansallisesta päätösvallasta. EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 eurosta ei kysytty, eikä sen menettelyä avattu kansalaisille.
Julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautot Suomessa 2020–2027
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Suomen velanoton lopetus, valtavan julkisen sektorin valtava poistaminen
Miten julkiset menot paisuvat, miksi järjestelmä jäykistyy – ja mitä tehostaminen oikeasti voisi tarkoittaa
EU-direktiivi pakottaa yritysautot sähköön – Suomalaisyrittäjät ilman vaihtoehtoja
EU:n nollapäästödirektiivi uhkaa syrjäyttää toimivat ratkaisut kuten biodieselin ja bioetanolin. Artikkeli tarkastelee sääntelyn vaikutuksia suomalaiseen yritysliikenteeseen, erityisesti yksinyrittäjien näkökulmasta.
Verovaroin rahoitetut tutkimukset – tarve, hyöty ja yhteiskuntavaikutukset
Artikkelissa tarkastellaan verovaroin rahoitettujen tutkimusten taustaa, säädöksiä, vaikutuksia ja ristiriitoja. Käsiteltäviä aihealueita ovat sukupuolentutkimus, ympäristötutkimus ja teknologiatutkimukset verorahoituksen näkökulmasta.
Miten olet yrittäjä mahdollisimman pienin verokuluin - muuta pois Suomesta
Ubi bene, ibi patria — Missä on hyvä olla, siellä on kotimaa.
Kryptovaluuttojen verotus Suomessa ja eri maissa - laaja vertailu
Vertailimme eri maiden käytäntöjä kryptovaluuttojen verotuksen suhteen
Mainosriippuvaisuus. Miten mainokset vaikuttavat median tuotantoon ja kriittiseen tarkasteluun?
Suurin osa median toimijoista on puhtaasti osakeyhtiöitä, joiden lakisääteinenkin tarkoitus on tuottaa voittoa.