Esittelyssä
Autoilijoiden veromiljardit – Osa 1: Veroja ilman vastinetta
Suomessa kerätään vuosittain jopa 8 miljardin euron verotulot tieliikenteestä. Auton hankinnasta ja käytöstä perittävät verot ovat valtion kassalle korvaamattomia tulonlähteitä, mutta vain murto-osa palautuu tiestön ylläpitoon. Mihin autoilijoiden maksamat miljardit lopulta menevät?
Yrityksen hallinnoiman auton pysäköintisakko - kenen on vastuu?
Yrityksen hallinnoiman auton saamasta pysäköintivirhemaksusta on Suomessa vastuussa ensisijaisesti kuljettaja, mutta myös auton merkitty omistaja tai haltija. Lainsäädännön haltijavastuun vuoksi yritys vastaa käytännössä pysäköintisakosta, ellei se pysty osoittamaan muun kuljettajan olleen syypää.
Ruokakauppojen kanta-asiakasohjelmat – hyödyt, haitat ja tietosuoja
Suomalaisten ruokakauppojen kanta-asiakasohjelmat keräävät laajasti asiakasdataa ostotapahtumista. Artikkeli käy läpi etukorttien tarkoituksen, kerättävät tiedot, hyödyt ja haitat kuluttajille sekä kaupoille, ja arvioi tietosuojan toteutumista GDPR:n vaatimusten valossa.
Lammas! Miksi käytämme eläinvertauksia ja kutsumme toisiamme eri eläimiksi?
Lyhyt katsaus eläinnimittelyyn, eläinmetaforiin, miksi joku on lokki, toinen rotta ja eräs norsu.
Kun poliisi määrää sinulle asianajajan - onko silloin alkanut oikeusturva vai korruptio
Suomalaiset asianajajat ovat hyvin huolissaan järjestelmän sisään rakentuneesta ilmiöstä
Autoilijoiden veromiljardit – Osa 3: Olisiko voitu tehdä toisin?
Autoilijoilta on kerätty veroja moninkertaisesti enemmän kuin koko maan kattavan moottoritieverkon rakentaminen olisi maksanut. Jo yhden vuoden verotuotolla olisi voitu rahoittaa koko nykyinen verkko.
Matkamittarilukemien väärentäminen Suomessa – laajuus, riskit ja tunnistaminen
Matkamittarilukemien väärentäminen on Suomessa merkittävä ongelma, joka heikentää kuluttajansuojaa ja ajoneuvomarkkinoiden luotettavuutta. Artikkeli analysoi ilmiön laajuutta, mekanismeja ja torjuntakeinoja.
Yrityksen hallinnoiman auton pysäköintisakko - kenen on vastuu?
Yrityksen hallinnoiman auton saamasta pysäköintivirhemaksusta on Suomessa vastuussa ensisijaisesti kuljettaja, mutta myös auton merkitty omistaja tai haltija. Lainsäädännön haltijavastuun vuoksi yritys vastaa käytännössä pysäköintisakosta, ellei se pysty osoittamaan muun kuljettajan olleen syypää.
Autoilijoiden veromiljardit – Osa 2: Mihin rahat menevät?
Autoilijoilta kerätään Suomessa yli 8 miljardia euroa veroja vuosittain, mutta teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon palautuu vain noin 1 miljardi € (12 %). Loput 88 % ohjataan valtion muihin menoihin – tieverkon korjausvelka kasvaa, vaikka rahat riittäisivät sen kattamiseen.
Kuninkaantekijät 2.0 — miten digitaalinen ID voi kääntyä vallan välineeksi
Ihmiset eivät kiinnitä juurikaan huomiota siihen, miten turvallisuutta kauppaamalla keskitetään ja sementoidaan valtaa, pysyvästi.
Teknologiayhtiöiden sidokset armeijoiden sekä tiedustelupalveluiden kanssa
Valvontateknologia ylittää pitkälti kaiken sen, mitä kahvipöytäkeskusteluissa pidetään dystopiana.
Yhteys hyväksytty, yksityisyys hylätty: AI-agenttien MCP liitännäiset haluavat kaiken sinusta
Annat valtavat määrät profiloinnille altistavaa dataa, määriä, mitä ei edes voi kuvitella pelkän päätelaitteen käytön tuottamana.
Miten poistat valeprofiilit META-palveluissa: täsmäopas poistoon
Valeprofiilit (FB, IG, WhatsApp, Messenger) eivät ole harmitonta roskaa. Ne varastavat rahasi, maineesi ja asiakkaasi. Tässä opas, jonka voit ajaa heti käytäntöön.
Miten olet yrittäjä mahdollisimman pienin verokuluin - muuta pois Suomesta
Ubi bene, ibi patria — Missä on hyvä olla, siellä on kotimaa.
Kryptovaluuttojen verotus Suomessa ja eri maissa - laaja vertailu
Vertailimme eri maiden käytäntöjä kryptovaluuttojen verotuksen suhteen
Mainosriippuvaisuus. Miten mainokset vaikuttavat median tuotantoon ja kriittiseen tarkasteluun?
Suurin osa median toimijoista on puhtaasti osakeyhtiöitä, joiden lakisääteinenkin tarkoitus on tuottaa voittoa.
Suomen omaisuudensuoja: miksi sitä pidetään Euroopan – ja ehkä maailman – heikoimpana
Suomessa perustuslaki ja kansainväliset sopimukset lupaavat vahvan omaisuudensuojan. Todellisuus on toisenlainen, Suomi on erittäin vaarallinen maa yrittäjälle sekä sijoittajalle.