Esittelyssä
Mercedes-Benz päästöhuijaus ja EU-valvonnan rakenteellinen ongelma
Mercedes-Benz päästöhuijaus nousi uudelleen esiin vuoden 2025 lopulla Yhdysvalloissa. Tapauksessa tarkastellaan dieselpäästöjen ohjelmallista hallintaa, EU:n hajautettua valvontajärjestelmää sekä ilmiön vaikutuksia Euroopassa ja Suomessa.
EU haluaa avata Googlen hakudataa kilpailijoille – maksatko taas kerran yksityisyys valuuttana
Euroopan komission tuore konsultaatio Googlen hakudatan jakamisesta kuulostaa ensi kuulemalta tekniseltä kilpailukysymykseltä.
Meta ja Yandex rikkoivat verkon perusrajoja – mitä “localhost-hyökkäys” paljasti valvontamainonnasta
Metan ja Yandexin haittaohjelma valvontamainonnan ytimessä
Älykkyys ilman lupaa
Mitä osaaminen, älykkyys tai muu epätasaisesti jakautuva ominaisuus vaatii käytännössä. Onko sitä edes olemassa ilman hyväksyttävää kehystä?
Mikä on IP-osoite - näkymätön tunniste, joka voi johtaa suoraan sinuun
IP osoitetta ei ymmärretä kiinteänä ja täysin jäljitettävänä tunnisteena. Monen tahon näkökulmasta ihmiset ovat internetissä täysin omilla kasvoillaan, vaikka käyttäisivät nimimerkkiä.
Kasvojentunnistus jääkiekko-otteluissa: mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle?
Massatapahtumat ovat helppo laboratorio valvonnan kehittämiselle ja lisäämiselle. Se, että jokin on teknisesti mahdollista, ei tee siitä automaattisesti oikeudellisesti eikä eettisesti perusteltua.
Henry Fordin säätiön suuri rokotetutkimus, tulokset ovat narratiivin vastaisia. Mitä tämä merkitsee?
Impact of Childhood Vaccination on Short and Long-Term Chronic Health Outcomes in Children: A Birth Cohort Study tutkimus haastaa narratiivin
Nykyaikaisten autojen seuranta ja yksityisyys
Nykyaikaisten autojen seuranta ja yksityisyys rakentuvat jatkuvalle datankeruulle, jossa ajoneuvo, mobiililaitteet ja infrastruktuuri tuottavat yhdistettävää tietoa liikkumisesta, käyttäytymisestä ja ympäristöstä.
Suomi vs Eurooppa: miten kuluttajansuoja muuttaa autokauppaa
Kuluttajansuoja käytettyjen autojen kaupassa on Euroopassa näennäisesti yhtenäinen, mutta käytännössä markkinat toimivat eri tavoin. Suomen kiristyvä tulkinta paljastaa, miten ratkaisevaa on se, miten riski ja laatu jaetaan ennen kaupantekoa.
Kuluttajansuojan kiristyminen ja käytettyjen autojen hinnat
Kuluttajansuojan kiristyminen ei näy vain riitatilanteissa, vaan suoraan autojen hinnoissa ja vaihtohyvityksissä. Riskin siirtyminen myyjille muuttaa käytettyjen autojen markkinaa, tuontiautojen laatua ja koko autokaupan rakennetta.
Autojen takaisinkutsukampanjat Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Takaisinkutsukampanjat ovat keskeinen ajoneuvoturvallisuuden mekanismi, mutta Suomessa osa autokannasta jää niiden ulkopuolelle. Katveet liittyvät erityisesti tuontiautoihin, rekisteröintiin ja ilman maahantuojaa oleviin ajoneuvoihin.
Auton käyttöolosuhteiden vaikutus kuntoon ja huoltotarpeisiin
Auton käyttöolosuhteet vaikuttavat suoraan kulumiseen, huoltotarpeisiin ja kustannuksiin. Vertailu Suomen, Saksan ja Tanskan välillä osoittaa, miten ilmasto, tieverkko ja ajoprofiili muuttavat saman automallin kuntoa merkittävästi.
Autoliikkeiden lisäturvat ja kuluttajansuojan muutos Suomessa
Autoliikkeiden lisäturvat, rahoitus ja vakuutukset ohjaavat käytettyjen autojen kauppaa enemmän kuin itse autot. Kuluttajansuojan kiristyminen siirtää riskin myyjille ja muuttaa samalla hintatasoa, kilpailua ja autoilijoiden varallisuutta.
Suomi-auton kolarihistoria ja vauriokorjausten todennäköisyys Suomessa
Suomi-auton kolarihistoria ei ole keskitetysti tarkistettavissa. Tilastollinen tarkastelu osoittaa, että valtaosa ajoneuvoista kokee elinkaarensa aikana vauriokorjauksia, vaikka tieto ei välity markkinoille.
Mercedes-Benz päästöhuijaus ja EU-valvonnan rakenteellinen ongelma
Mercedes-Benz päästöhuijaus nousi uudelleen esiin vuoden 2025 lopulla Yhdysvalloissa. Tapauksessa tarkastellaan dieselpäästöjen ohjelmallista hallintaa, EU:n hajautettua valvontajärjestelmää sekä ilmiön vaikutuksia Euroopassa ja Suomessa.
Statusautot Suomessa: persoonallisuus, velka ja sosiaalinen asema
Suomessa premium-autojen omistus ei perustu pelkästään varallisuuteen, vaan myös velkarahoitukseen, persoonallisuuteen ja statushakuiseen kulutukseen. Ilmiö korostuu erityisesti käytettyjen Audi-, BMW- ja Mercedes-autojen kohdalla.
VS-Yhtiöt ja verottajan mielivalta.
Liisa Mariaporin kirjan paljastukset Verohallinnosta johtivat Raahen käräjäoikeuden päätökseen määrätä kirja tuhottavaksi. EIT ratkaisi asian myöhemmin Mariaporin eduksi.
11 tapaa hajottaa auto huomaamatta – ja miten vältät tuhansien eurojen käyttövirheet
Suurin osa autojen vioista ei synny sattumalta vaan käyttötavoista ja huolloista. Suomen olosuhteissa käyttövirhe ja väärät rutiinit voivat lyhentää käyttöikää merkittävästi ja aiheuttaa tuhansien eurojen kustannuksia.
Miljardiluokan ilmiö, jota ei pysäytetty Verohallinnon toimesta ajoissa: käytettyjen tuontiautojen ALV Suomessa
Suomeen on tuotu käytettyjä autoja miljardien eurojen arvosta samalla kun alan veroriskit ovat olleet viranomaisilla tiedossa. Käytettävissä ollut data ja työkalut olisivat mahdollistaneet kohdennetun valvonnan jo vuosia aiemmin.
Suomen sotakorvaukset 1944–1952 – kuinka suuri ponnistus ja mitä siitä seurasi?
Syksyllä 1944 Suomi sitoutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Välirauhansopimus määräsi summaksi 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoden 1938 hintatasossa. Korvaukset maksettiin tavaroina – laivoina, vetureina, koneina ja metallituotteina – ja toimitukset jatkuivat syksyyn 1952 saakka.
Mitä Intian ja EU:n vapaakauppasopimus tarkoittaa Suomelle
Monia ihmisiä huolettaa hiljaisesti toteutettava vapaa liikkuvuus, mitä se tarkoittaa työllisyydelle sekä yhteiskunnalle Suomessa.
Miten Suomi liitettiin euroon ilman kansanäänestystä – ja oliko päätös demokraattinen?
Suomi siirtyi euroon vuonna 1999 ilman kansanäänestystä. Päätös tehtiin eduskunnassa hallituksen tiedonannon pohjalta, vaikka kyse oli valuutasta, rahapolitiikasta ja kansallisesta päätösvallasta. EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 eurosta ei kysytty, eikä sen menettelyä avattu kansalaisille.
Julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautot Suomessa 2020–2027
EU:n ja Suomen sääntely ohjaa julkisen sektorin henkilö- ja pakettiautohankinnat nollapäästöisiksi. Vuosina 2026–2027 vaatimukset kiristyvät ratkaisevasti, ja niiden todelliset kustannusvaikutukset määräytyvät kuntakohtaisten päätösten perusteella. Lue mitä velvoitteet merkitsevät veronmaksajille.
Suomen velanoton lopetus, valtavan julkisen sektorin valtava poistaminen
Miten julkiset menot paisuvat, miksi järjestelmä jäykistyy – ja mitä tehostaminen oikeasti voisi tarkoittaa
Liisa Mariapori ja viranomaisen valehtelun paljastaminen
Liisa Mariaporin nimi kuuluu niihin suomalaisiin nimiin, joita virallinen historiankirjoitus ei mielellään kanna eturiviin.
Älykkyys ilman lupaa
Mitä osaaminen, älykkyys tai muu epätasaisesti jakautuva ominaisuus vaatii käytännössä. Onko sitä edes olemassa ilman hyväksyttävää kehystä?
Pitääkö nyt pelätä, täyttää keho stressihormoneilla? Miksi lainaat hermostosi valtion käyttöön?
Käytimme OECD:n raportteja lähteenä, missä OECD ihan suoraan kertoo, miten valtion propagandaa perustellaan käytettäväksi.
Miljardiluokan ilmiö, jota ei pysäytetty Verohallinnon toimesta ajoissa: käytettyjen tuontiautojen ALV Suomessa
Suomeen on tuotu käytettyjä autoja miljardien eurojen arvosta samalla kun alan veroriskit ovat olleet viranomaisilla tiedossa. Käytettävissä ollut data ja työkalut olisivat mahdollistaneet kohdennetun valvonnan jo vuosia aiemmin.
Autoverotuksen poistuminen Suomessa: Verojärjestelmän historiallinen murros 2026–2027
Suomen autoverojärjestelmä on historiallisessa murroksessa. Verotuotto on romahtanut, poliittinen tahto muuttuu ja hallinnollinen kustannustehottomuus painaa vaakakupissa. Analyysi arvioi tarkasti, miten ja milloin autovero poistuu tai muuttuu merkittävästi.
Jos Suomi olisi poistanut autoveron EU-jäsenyyden myötä - Osa 7: EU-lainsäädäntö ja veropolitiikan vertailu Suomen ja Ruotsin välillä
Vertailu Suomen ja Ruotsin autoveropolitiikasta EU-lainsäädännön näkökulmasta. Miten EU-sääntely on vaikuttanut autoverotukseen, käytettyjen autojen tuontiin ja veropäätöksiin? Analyysi kattaa EU-tuomioistuimen ratkaisut, komission suositukset ja maiden veropolitiikan kehityksen.
Stanley Milgramin tutkimus tottelevaisuudesta. Miten valtio ja julkinen sektori hyödyntävät sitä propagandassaan
Miten yksittäinen ihminen huomaa propagandan ja sen vaikutukset itseensä.
