Sisällysluettelo
Suomalaisen julkishallinnon tietojärjestelmähankkeet
Ensimmäisenä edellytyksenä on, että suomalaiset pitävät tekoälyllä korvaamista ja sen tuomia veronalennuksia varteenotettavina. Tällöin Suomessa olisi tutkittava, tehdäänkö Suomalaiset julkishallinnon tietojärjestelmäuudistukset työllistävä vaikutus huomioiden, vai ajatellaanko niissä veronmaksajien rahojen käytön minimointia?
Pidetäänkö Suomessa julkishallinnon tehtäviä yllä jo nyt keinotekoisesti?
Ajetaanko tietojärjestelmien toimittajat suunnittelemaan ja tarjoamaan järjestelmät niin, että niihin sisällytetään ihmisen ohjauksen vaatimuksia, vaikka se ei olisi millään teknisellä perusteella tarpeen?
Tekoäly saattaa vaikuttaa Suomessa työskentelevien virkamiesten määrään, sillä kehittyneissä maissa tehtyjen arvioiden perusteella vähintään kaksi kolmasosaa tehtävistä on korvattavissa tekoälyllä vuosikymmenen aikana. Automatisoitujen järjestelmien käyttöönottoa on luonnollisesti tärkeää hallita huolellisesti, sekä on jatkuvasti myös tuotava esiin mahdollisia parannuskohteita hallituksen riskienhallinnassa, hallinnossa yleisesti ja ohjelmien hallinnassa. Voi kuitenkin olla hyödyllistä pohtia mahdollisuuksia automatisoida merkittävä määrä virkamieskunnan niin sanotusta etulinjan työstä.
Talouden digitaalinen muutos voi johtaa tiettyjen julkishallinnon tehtävien automatisointiin erityisesti pankki- ja vakuutustoiminnan kaltaisilla julkishallinnon aloilla, joissa teknologia ottaa yhä enemmän haltuunsa monia hallinnollisia ja asiakaskohtaisia tehtäviä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa asiaa tutkinut Rupert McNeil tiivistää asiaa seuraavasti:
Olisi hyödyllistä, että julkishallinnon ylemmillä tasoilla olisi erittäin ammattitaitoinen ja osaava joukko.
Mm. McNeil monien muiden joukossa kertoo uskovansa, että 2030-luvun puoliväliin mennessä Ison-Britannian virkamieskunnassa pitäisi olla enää 150 000 ihmistä. Tällä hetkellä heitä on noin 500000.
Digitaaliset palvelut
Julkinen hallinto on vastuussa monista tehtävistä ja monien tietojen tuottamisesta. Digitaalisiin palveluihin siirtymisen jälkeen on ollut haasteita pysyä uusimpien standardien mukaisina, ja verkkosivustot eivät aina ole niin käyttäjäystävällisiä kuin ne voisivat olla. On ajateltu, että generatiivinen tekoäly voisi mahdollisesti auttaa järjestämään näillä sivustoilla olevaa valtavaa tietomäärää, ja siitä voisi olla hyötyä myös koodin kirjoittamisessa ja ohjelmistojen luomisessa verkkopalvelujen tarjoamisen tehostamiseksi.
Voidaan väittää, että tekoälyn lupaavin tehtävä tällä alalla ei ole mikään tietoa luova huippuluokan innovaatio, vaan pikemminkin jo vuosia käytössä olleen automaattisen palvelun, eli chatbotin, parantaminen. On ajateltu, että parannettu kielenkäsittely ja tuotokset voisivat tehdä näistä boteista paljon nykyistä hyödyllisempiä. Ajatellaan esimerkiksi ohjelmistorobotti, joka voisi opastaa sinut passin uusimisprosessin jokaisen vaiheen läpi, etsiä ja yksinkertaistaa tarvitsemasi tiedot ja räätälöidä ne henkilökohtaisiin olosuhteisiisi sopiviksi. On selkeästi näköpiirissä, että hetket, jolloin kansalaiset odottavat pitkiä aikoja valtion virastoissa ja virkamiehet viettävät pitkiä aikoja opastaen ihmisiä byrokraattisten prosessien läpi, ovat pian taaksejäänyttä aikaa.
Valtionhallinto
On tärkeää huomioida, että myös virkamieskoneistolla on merkittävä vastuu tiedon tuottamisesta tiedotteiden, julkisten ilmoitusten ja puheiden muodossa. On syytä huomata, että nämä tehtävät ovat usein toistuvia, ja tietyt puheet sekä toimet toistetaan vuosittain tai eri väliajoin, jokatapauksessa vähäisin muutoksin. Niiden tuottaminen vaatii myös huomattavaa ajallista panostusta. Voidaankin jälleen väittää, että tämä on melko ihanteellinen käyttötapaus generatiiviselle tekoälylle, jolla on potentiaalia ottaa raakatietoa ja yhdistää se yhtenäiseksi tekstikokonaisuudeksi suhteellisen lyhyessä ajassa. Olisi kuitenkin huolimatonta olla mainitsematta tähän(kin) käyttötapaukseen liittyvää mahdollista ongelmaa: tekoälytyökalujen, joita on käytetty helpottamaan byrokraattista taakkaa julkishallinnossa, on annettu toimia ilman riittävää valvontaa, mikä on valitettavasti johtanut vakaviin virheisiin.
Lainsäädännön prosessit
On syytä huomata, että lait ovat usein monimutkaisia, ja vahvasti säädellyissä järjestelmissä niistä voi olla kymmeniä eri versioita vuosikymmenten takaa. Esimerkkinä mainittakoon, että jos työskentelisit Suomen hallituksessa ja haluaisit tehdä muutoksia vanhimpiin lakeihin, olisit tekemisissä lainsäädännön kanssa, joka on peräisin esimerkiksi 1700-luvulta. Voisi olla hyödyllistä harkita generatiivisen tekoälyn mahdollista käyttöä tukivälineenä näiden lakien analysoinnissa, jotta voitaisiin tunnistaa mahdolliset aukot ja varmistaa, että uusi lainsäädäntö ei ole turhaa tai ristiriitaista.
Lisäksi voisi olla hyödyllistä pohtia, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää lakien ja politiikkojen puheen kääntämisessä selkokielelle, jotta ne olisivat paremmin kansalaisten saatavilla sekä ymmärrettävissä. Tässä yhteydessä voisi olla hyödyllistä pohtia chat-bottien mahdollisuuksia. Niitä voitaisiin ehkä käyttää tarjoamaan tiivistelmiä tai prosessikuvauksia meneillään olevista oikeudellisista muutoksista tai antamaan Suomalaisille mahdollisuus tarkistaa, että he noudattavat kaikista monimutkaisimpiakin lakikokonaisuuksia, kuten verolainsäädäntöä.
Julkisen sektorin suuri vähentäminen, pelkästään poliittinen kysymys?
Ennen vaaleja poliitikot tekevät usein laajoja sinällään ideologisia lupauksia, kuten vanhusten hädän lopettaminen, fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen tai jonkin ulkomaalaisryhmän maahantulon rajoittaminen. Olisikohan jokin poliittinen ryhmä valmis tekemään sitoumuksen tai ideologisen lupauksen Suomen julkisen sektorin merkittävästä tehostamisesta tekoälyllä? Ja vieläpä rohkenisi ehdottaa Suomalaisten veronmaksajien säästöksi virkamiessektorin kaventamista esimerkiksi työlukuna kansainvälisissä tuumailuissa olleella tasolla, noin 2/3 kokonaismäärästä?
Onko siis kysymys siitä miten pieneen verotukseen Suomessa päästäisiin, vai jostakin muusta?
Miksi Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna suuri julkinen sektori ja miksi Suomalaiset ovat olleet valmiita maksamaan siitä suhteessa paljon enemmän kuin monissa muissa maissa?
Tähän kysymykseen haemme vastauksia ja jatkamme siitä seuraavissa artikkeleissa.
Kuvat kuvaavat Suomen julkista sektoria
LÄHTEET:
