Sisällysluettelo
Menneiden aikakausien vertailu nykyaikaan
Keskusteltaessa ilmastonmuutoksesta vertailukohtana käytetään usein 1800-lukua, jolloin ilmasto oli erityisen viileä. 1800-luvun alussa koettu pieni jääkausi tekee tästä ajanjaksosta sopivan vertailukohdan nykyiselle lämpenemiselle. Ilmasto on kuitenkin ollut lämpimämpi useita kertoja myös ennen 1800-lukua. Dendrokronologiset tutkimukset, eli puiden vuosirenkaiden analysointi, antavat tietoa ilmaston vaihteluista vuosisatojen ja -tuhansien ajalta. Tämä artikkeli perustuu näihin tutkimustuloksiin ja tarkastelee, miten menneet lämpökaudet tarjoavat perspektiiviä nykyiseen ilmaston lämpenemiseen.
Keskiajan lämpökausi: 800–1300-luvut
Tutkimukset osoittavat, että Suomen ilmasto oli verrattain lämmin 800–1300-luvuilla, eli niin kutsutun keskiajan lämpökauden aikana. Tänä aikana Suomen lämpötilat olivat paikoin korkeampia kuin nykyisin, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että monet nykyisin viileät alueet, kuten Pohjois-Suomi, olivat rehevien mäntymetsien aluetta ja mäntymetsät ulottuivat pohjoisemmaksi kuin tänä päivänä.
Viileä vertailukausi: 1800-luvun ilmasto
1800-luvun alussa Eurooppa ja Suomi kokivat niin sanotun pienen jääkauden, jolloin lämpötilat olivat huomattavasti nykyistä alhaisempia. Tämän viileän ajanjakson aikana muun muassa kasvukaudet lyhenivät, mikä vaikutti merkittävästi viljelyyn ja metsien kasvuun.
2000-luvun lämpeneminen suhteessa aiempiin lämpökausiin
Dendrokronologiset analyysit osoittavat, että Suomen lämpötilat ovat 2000-luvulla nousseet huomattavasti verrattuna 1800-luvun viileään ajanjaksoon. Suomen keskilämpötila on kohonnut noin 2,3 celsiusastetta 1800-luvun puolivälistä, mikä näkyy erityisesti talvikuukausien lämpötiloissa ja pidentyneissä kasvukausissa.
Tutkimukset osoittavat, että keskiajan lämpökauden aikana ja jopa 1700-luvun lopulla lämpötilat olivat paikoin yhtä korkeita tai korkeampia kuin nykyisin (Timonen et al., 1994; Zetterberg et al., 1995). Tämä tieto, joka perustuu dendrokronologiseen analyysiin, korostaa ilmaston luontaisen vaihtelun merkitystä ja antaa näkökulmaa ihmistoiminnan roolin arviointiin nykyisessä ilmastonmuutoksessa.
Puiden vuosirenkaat paljastavat ilmaston kiertokulun
Dendrokronologia, eli puiden vuosirenkaiden analysointi, on tieteellisesti laajasti hyväksytty menetelmä, jonka avulla on mahdollista tutkia ilmasto-olosuhteita jopa tuhansien vuosien ajalta. Tämä menetelmä on osoittautunut erittäin luotettavaksi, koska vuosirenkaat heijastavat tarkasti kasvukauden ilmasto-olosuhteita, kuten lämpötilaa ja sademäärää, mikä tekee siitä tärkeän työkalun ilmastohistorian tutkimuksessa. Tutkijat ovat luoneet pitkän aikavälin aikasarjoja, joissa yhdistetään eri puiden vuosirenkaiden kasvutietoja (Timonen et al., 1994; Zetterberg et al., 1995). Näiden aikasarjojen tarkkuus ja toistettavuus tekevät niistä tieteellisesti arvokkaita työkaluja ilmaston luonnollisen vaihtelun ja pitkän aikavälin kehityksen ymmärtämisessä.
Esimerkiksi keskiajan lämpökauden aikaiset vuosirenkaat osoittavat, että mäntymetsät kasvoivat pohjoisilla alueilla, joilla nykyään esiintyy lähinnä tunturikoivua. Tämä ei vain vahvista lämpimien ajanjaksojen olemassaoloa, vaan myös auttaa ymmärtämään ilmaston syklistä vaihtelua.
Tämä syklisyys antaa tutkijoille mahdollisuuden varautua ja arvioida, että Suomen ilmastossa on aiemminkin tapahtunut suuria lämpötilan vaihteluita, joiden syitä voidaan arvioida pitkän aikavälin tarkastelun avulla.
Johtopäätös: Historia antaa perspektiiviä ilmastonmuutokseen
Dendrokronologiset tutkimukset osoittavat, että ilmasto on vaihdellut huomattavasti eri aikakausina. Dendrokronologiaa pidetään tieteellisesti luotettavana menetelmänä, koska sen avulla voidaan saada erittäin tarkkaa tietoa ilmaston historiasta ja luonnollisista vaihteluista. Keskiajan lämpökausi ja 1700-luvun lämpenemiset suhteutettuna 1800-luvun viileyteen vahvistavat ilmaston luonnollisen kiertokulun. Tämä tutkimustieto auttaa tuomaan objektiivista näkökulmaa nykyiseen ilmastokeskusteluun ja korostaa tieteellisesti perusteltuja argumentteja siitä, että nykyisen ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä on otettava huomioon menneet ilmastojaksot ja niiden vaihtelut.
Kun tarkastelemme ilmaston historiaa, saamme laajemman näkökulman ja voimme erottaa paremmin ihmisen vaikutukset luonnollisesta ilmaston vaihtelusta.
Lähteet
- Ilmastonmuutos ja metsänhoito: Yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon Suomessa (Luonnonvarakeskus):
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546573 - Ilmastokestävä metsänhoito -taustaraportti metsänhoidon suositusten uudistamiseen (Tapio):
https://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/ilmastokestava-metsanhoito-taustaraportti/ - Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskejä Suomessa (Metsätieteen aikakauskirja):
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10454 - Pohjoisen metsät auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta vain jos pidämme huolta niiden monimuotoisuudesta (Helsingin yliopisto):
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/pohjoisen-metsat-auttavat-hillitsemaan-ilmastonmuutosta-mutta-vain-jos-pidamme-huolta-niiden-monimuotoisuudesta - Timonen, M., & Lindholm, M. (1994). Temperature reconstruction based on tree-ring chronologies from Northern Fennoscandia. In Dendrochronology and Environmental Trends. Springer.
https://researchportal.helsinki.fi/fi/publications/extracting-long-period-climate-fluctuations-from-tree-ring-chrono - Zetterberg, P., Eronen, M., & Lindholm, M. (1995). A 7500-year tree-ring record for Scots pine in northern Fennoscandia and its application to palaeoclimatic studies. In European Forest Research.
https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-642-61178-0_2 - Mielikäinen, Nöjd, Pesonen, Timonen (1998). Puun muisti - Kasvun vaihtelu päivästä vuosituhanteen:
https://lustialab.com/Lustia/Puun%20Muisti.pdf - WorldDendro 2010 : The 8th International Conference on Dendrochronology:
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546518
