Sisällysluettelo
Oletko koskaan miettinyt, miten uutiset muokkaavat maailmankuvaasi?
Olemme kaikki kokeneet sen: luemme päivän uutiset, katsomme sosiaalisen median päivityksiä ja muodostamme käsityksiä siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, kuka nämä viestit on valinnut, ja miksi ne on muotoiltu juuri niin kuin ne on? Tätä kutsutaan kehystämiseksi – tapa kehystää asiat tietyllä tavalla, joka vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme ne.
Medialukutaito tarkoittaa kykyä arvioida ja tulkita uutisia, mainoksia ja muita viestejä kriittisesti. Se on taito, jonka avulla voit tunnistaa propagandan, valheelliset tiedot ja vaikutusyritykset. Tämä artikkelisarja auttaa sinua ottamaan ensiaskeleet medialukutaidon polulla.
Mitä on propaganda?
Propaganda on viestintää, joka pyrkii vaikuttamaan tunteisiimme ja ajatteluumme. Historiallisesti tunnetuimpia propagandan muotoja ovat olleet natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kampanjat, jotka loivat tietynlaisen, kontrolloidun maailmankuvan. Propaganda ei kuitenkaan jäänyt historiaan, vaan se elää tänäkin päivänä sosiaalisessa mediassa, uutisissa ja viihteessä.
Moderni propaganda on usein hienovaraisempaa ja voi esiintyä erilaisissa muodoissa, kuten valeuutisina, trollitileinä tai jopa manipuloituina videoina. Esimerkiksi Suomessa on koettu hybridivaikuttamista ulkovaltojen, kuten Venäjän, taholta. NATO-jäsenyysprosessin aikana Venäjä levitti disinformaatiota pyrkien vaikuttamaan suomalaisten mielipiteisiin NATO:sta ja Suomen turvallisuuspoliittisista linjauksista. Tällainen vaikuttaminen tapahtuu erityisesti sosiaalisen median alustoilla sekä keskustelufoorumeilla ja valeuutissivustoilla.
Teknologian nopea kehitys on tuonut propagandan levittämiseen uusia keinoja. Esimerkiksi deepfake-teknologia, jossa tekoälyn avulla manipuloidaan videoita niin, että henkilö näyttää sanovan tai tekevän jotain, mitä ei todellisuudessa ole tapahtunut, on tullut helposti jokaisen saataville. Tämä luo uusia uhkia, sillä deepfake-videoita voidaan käyttää vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin, henkilöiden maineeseen tai yleisön käsityksiin tärkeistä tapahtumista. Suomessakin deepfake-teknologia voi olla käytössä esimerkiksi valeuutisissa tai kampanjoissa, joissa pyritään manipuloimaan yleisön näkemystä poliittisista kysymyksistä tai kansainvälisistä konflikteista.
Lisäksi propagandan laajeneminen näkyy sosiaalisen median algoritmeissa. Sosiaalisen median alustat suodattavat ja valikoivat käyttäjän mielenkiintojen perusteella tietoa, mikä voi johtaa niin kutsuttuihin "tietokupliin". Näissä kuplissa käyttäjä näkee vain sellaista tietoa, joka vahvistaa hänen olemassa olevia käsityksiään, ja vastakkaiset näkökulmat jäävät piiloon. Tämä voi vääristää käsitystä todellisuudesta ja vahvistaa yhteiskunnallisia jakolinjoja.
Oletko koskaan miettinyt, miksi tietty uutinen ilmestyy juuri sinun syötteeseesi? Algoritmit on suunniteltu pitämään sinut sitoutuneena, ja ne voivat johdattaa tietynlaisten viestien toistumiseen, mikä luo vinoutuneen kuvan maailmasta.
Miksi medialukutaito on tärkeää?
Medialukutaito auttaa sinua erottamaan totuuden vääristä tiedoista. Se ei tarkoita pelkästään valheiden tunnistamista, vaan myös kykyä arvioida kriittisesti kaikkia näkökulmia ja pohtia, miksi tietyt asiat kerrotaan juuri niin kuin ne kerrotaan.
Kuvittele, että katsot uutisia, joissa puhutaan suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä – esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, talouspolitiikasta tai veronkorotuksista. Medialukutaitoinen henkilö pystyy kysymään: Miksi tästä asiasta puhutaan juuri nyt? Miksi se on kehystetty tietyllä tavalla? Kun uutinen herättää voimakkaita tunteita, kuten pelkoa tai suuttumusta, pysähdy miettimään, miksi viesti on esitetty niin. Tunteisiin vetoava kieli voi huomaamattasi manipuloida asenteitasi ja päätöksiäsi.
Vinkkejä medialukutaidon kehittämiseen
- Tarkista uutislähde: Selvitä, kuka on viestin takana ja mitkä ovat hänen intressinsä. Eri lähteet voivat esittää saman aiheen eri valossa.
- Etsi vastanäkökulmia: Älä luota pelkästään yhteen uutiseen – katso, miten eri lähteet käsittelevät samaa aihetta. Näin voit hahmottaa, kuinka erilaisia kehystystapoja käytetään.
- Tunnista tunnepohjainen kieli: Kun huomaat, että viesti herättää voimakkaita tunteita, pohdi, onko tämä tarkoituksellista. Tunteisiin vetoavat sanat voivat ohjata sinua tiettyyn suuntaan.
- Huomioi asian toistaminen: Jokin asia alkaa täyttämään uutisvirtaa ja sosiaalisen median sisältöä. Etsi muista lähteistä hiljaisia signaaleja siitä, mitä muita tärkeitä asioita saattaa jäädä huomioimatta tämän näkyvän uutisoinnin varjolla
Mitä seuraavaksi?
Tämän sarjan seuraavissa osissa syvennymme siihen, miten eri näkökulmat muokkaavat käsityksiämme asioista ja miten voit oppia tunnistamaan näitä piirteitä uutisoinnissa ja sosiaalisessa mediassa. Aloita matkasi medialukutaidon pariin ja opi havaitsemaan, mitä viestintäsi sanoo – ja mitä se jättää sanomatta.
Medialukutaidon ABC, Osa 1: Perusteet
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-1-perusteet
Medialukutaidon ABC, Osa 2: Tiedostava näkökulma
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-2-tiedostava-nakokulma
Medialukutaidon ABC, Osa 3: Kriittinen näkökulma
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-3-kriittinen-nakokulma
Medialukutaidon ABC, Osa 4: Neutraali näkökulma
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-4-neutraali-nakokulma
Medialukutaidon ABC, Osa 5: Propaganda sosiaalisessa mediassa
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-5-propaganda-sosiaalisessa-mediassa
Medialukutaidon ABC, Osa 6: Esimerkkiuutisten analyysi
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-6-esimerkkiuutisten-analyysi
Medialukutaidon ABC, Osa 7: Välitilinpäätös
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-7-valitilinpaatos
Medialukutaidon ABC, Osa 8: Journalismin haasteet
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-8-journalismin-haasteet
Medialukutaidon ABC, Osa 9: Historian opit ja itsesensuuri
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-9-historian-opit-ja-itsesensuuri
Medialukutaidon ABC, Osa 10: Epäluotettavasta tiedosta irtautuminen
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-10-epaluotettavasta-tiedosta-irtautuminen
Medialukutaidon haasteet nykyajassa
Nykyään uutisten lukeminen ei tarkoita vain sitä, että otetaan vastaan neutraalia tietoa. Uutiset kehystetään tietoisesti tietyllä tavalla, mikä voi vaikuttaa siihen, miten lukija ymmärtää aiheen. Esimerkiksi Overtonin ikkuna käsitteenä kuvaa, kuinka julkisen keskustelun rajat voivat siirtyä ja normalisoida aiemmin radikaaleja ajatuksia, kun niitä toistetaan riittävän usein mediassa. Tämä tarkoittaa, että uutisia lukevan on oltava tietoinen siitä, että median tapa esittää tietoa voi muokata sitä, miten hän ymmärtää ja arvioi maailman tapahtumia.
Yhteenveto
Tämän artikkelisarjan tavoitteena on tarjota lukijoille työkalut ja tiedot, joilla he voivat arvioida kriittisesti median vaikutuksia ja tunnistaa propagandaa. Medialukutaito on välttämätöntä jokaiselle, joka haluaa pysyä objektiivisena ja tietoisena maailmassa, jossa viestit ja tiedonvälitys muuttuvat jatkuvasti. Tulevissa osissa käsittelemme tarkemmin propagandan ja viestinnän keinoja, eri näkökulmia ja niiden vaikutuksia, sekä tarjoamme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten medialukutaitoa voi kehittää ja soveltaa käytännössä.
Lähteet ja lisätietoa
- Propaganda & Persuasion:
Jowett, G. S., & O'Donnell, V. (2018). Propaganda & Persuasion (7th ed.). SAGE Publications.
Klassikkoteos propagandan muodoista ja vaikutuksista mediassa. Tämä teos kattaa sekä historiallisen että modernin propagandan ja sen psykologiset vaikutuskeinot. ISBN: 978-1506371354. - Viitekehysteoria:
Entman, R. M. (1993). Framing: Toward Clarification of a Fractured Paradigm. Journal of Communication, 43(4), 51–58.
Viitekehysteoria selittää, miten uutisten kehystys vaikuttaa siihen, miten ihmiset ymmärtävät ja tulkitsevat tapahtumia. Alkuperäinen artikkeli on akateemisesti arvostettu ja tarjoaa selkeän käsityksen viestinnän vaikutusmekanismeista. - UNESCO: Media and Information Literacy:
UNESCO. (2011). Media and Information Literacy: Curriculum for Teachers.
Oppimateriaali medialukutaidon opettamiseen ja ymmärtämiseen. Tämä lähde tarjoaa laajan opetussuunnitelman medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämiseksi. Saatavilla verkossa: unesco.org. - Hybridivaikuttaminen ja disinformaatio Suomessa:
Kolehmainen, A., & Mäkelä, H. (2020). Disinformaatio ja hybridivaikuttaminen: Suomen tilannekatsaus. Helsinki: Suomen Ulkopoliittinen Instituutti (FIIA).
Tämä raportti käsittelee ulkovaltojen vaikuttamispyrkimyksiä ja disinformaation leviämistä Suomessa erityisesti Venäjän toimiin liittyen. - Deepfake-teknologian uhkat:
Chesney, R., & Citron, D. (2019). Deepfakes and the New Disinformation War: The Coming Age of Post-Truth Geopolitics. Foreign Affairs, 98(1), 147–155.
Tämä artikkeli käsittelee, kuinka deepfake-teknologia muuttaa disinformaation leviämistä ja geopoliittisia konflikteja. Saatavilla verkossa: foreignaffairs.com. - Rule of 7 – Viestin toiston merkitys:
Rankin, B. (2021). The Rule of 7: How to Use Repetition to Make Your Message Stick.
Tämä viestinnän periaate korostaa toiston merkitystä viestien vaikuttavuudessa. Toiston avulla viesti jää paremmin mieleen ja vaikuttaa päätöksiin. Saatavilla verkossa: rankinpr.com.
