siirry sisältöön

Medialukutaidon ABC, Osa 10: Epäluotettavan tiedon tunnistaminen ja miten siitä voi irtautua

Epäluotettava tieto voi vaikuttaa merkittävästi ihmisten maailmankuvaan, erityisesti kun se leviää laajasti sosiaalisessa mediassa. Saat välineitä siihen, miten voit itse osallistua paremman tiedonvälityksen edistämiseen.

Epäluotettavan tiedon tunnistaminen medialukutaidon avulla – miten erottaa luotettava tieto valheesta.

Sisällysluettelo

Jos et ole vielä lukenut artikkelisarjan ensimmäistä osaa, suosittelemme aloittamaan sieltä. Osa 1 tarjoaa peruskäsitteet medialukutaidosta ja linkit kaikkiin sarjan osiin. Lue lisää: Medialukutaidon ABC, Osa 1: Perusteet
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-1-perusteet

Johdanto: Miksi epäluotettavan tiedon tunnistaminen on tärkeää?

Nykyään valtava määrä uutisia ja tietoa liikkuu sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, ja usein on vaikea erottaa, mikä tieto on luotettavaa ja mikä ei. Tämän vuoksi medialukutaidon kehittäminen on elintärkeää, jotta ihmiset voivat tunnistaa asenteelliset tai virheelliset uutiset, jotka voivat muokata heidän käsitystään maailmasta ja yhteiskunnasta. Tässä artikkelissa esittelemme käytännönläheisiä ohjeita, joiden avulla voit tunnistaa epäluotettavan uutisoinnin ja päästä siitä eroon.

Merkkejä epäluotettavasta uutisoinnista

Epäluotettavan tiedon tunnistaminen vaatii tarkkuutta ja kykyä erottaa faktat mielipiteistä. Seuraavat merkit voivat paljastaa, että uutinen ei ole täysin luotettava:

  • Tunnepitoiset otsikot: Jos uutisen otsikko pyrkii herättämään voimakkaita tunteita, kuten vihaa, pelkoa tai inhoa, kyseessä voi olla tarkoituksellinen yritys saada lukijat reagoimaan emotionaalisesti ilman, että uutisen sisältö perustuu pelkkiin faktoihin.
  • Yksipuoliset tai puuttuvat lähteet: Luotettava uutinen esittelee useita eri näkökulmia, mutta jos artikkeli ei kerro mitään vastakkaisista mielipiteistä tai mainitsee vain yhden lähteen, se voi olla asenteellinen.
  • Valikoiva tiedon esittäminen: Uutinen saattaa keskittyä vain tiettyihin faktoihin jättäen huomioimatta olennaisia seikkoja, kuten esimerkiksi matkailuautojen päästöjen vähentämiseen tarkoitetun MyDieselin käytön mahdollisuuksia.
  • Adjektiivit ja tunnepitoiset ilmaukset: Jos uutinen on täynnä tunnepitoisia adjektiiveja tai liioittelua, kuten "massiivinen", "äärimmäinen" tai "kauhistuttava", tämä voi kertoa siitä, että uutinen pyrkii vaikuttamaan lukijan tunteisiin enemmän kuin tarjoamaan objektiivista tietoa.
  • Maan tapa ja asioista vaikeneminen: Monesti merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia ei käsitellä mediassa, vaikka niistä olisi tarkkoja faktoja tarjolla. Tämä voi johtua erilaisista syistä, kuten taloudellisista tai poliittisista paineista. Esimerkiksi toimittajalegenda Hannu Karpo tarttui aikanaan useisiin yhteiskunnan marginaalissa oleviin aiheisiin ja epäkohtiin, joita muut mediat eivät käsitelleet. Hänen ohjelmassaan nostettiin esiin viranomaisten epäonnistumisia ja yksittäisten kansalaisten kokemia epäoikeudenmukaisuuksia, joita muut eivät tuoneet julkisuuteen. Nykyään vastaavaa kriittistä journalismia on vähemmän, mikä nostaa esiin kysymyksen, miksi tietyistä aiheista ei uutisoida.

Miten irtautua epäluotettavasta uutisoinnista?

Kun epäluotettava uutisointi on tunnistettu, seuraavat askeleet auttavat siirtymään kohti luotettavampia lähteitä:

  • Vertailu eri lähteiden välillä: Lue uutisia useista eri medioista ja vertaa, miten eri lähteet käsittelevät samaa aihetta. Etsi lähteitä, jotka esittelevät useita näkökulmia ja faktoja kattavasti.
  • Tarkista lähteet ja faktat: Käytä faktantarkistustyökaluja varmistaaksesi, että uutisessa esitetyt väitteet ja luvut ovat tarkkoja ja todennettavissa. Faktojen tarkistaminen auttaa estämään virheellisen tiedon leviämisen.
  • Kyseenalaista kehystys: Pohdi, miksi uutinen on kehystetty tietyllä tavalla. Onko kyseessä tahallinen valinta korostaa vain yhtä näkökulmaa? Millä tavalla uutisen kehys vaikuttaa sen tulkintaan?

Miten tukea objektiivista journalismia?

Miten tukea objektiivista journalismia ja osallistua luotettavan tiedon levittämiseen.

Voit auttaa edistämään objektiivista ja faktapohjaista journalismia seuraavilla tavoilla:

  • Jaa objektiivista sisältöä: Kun löydät luotettavia ja objektiivisia uutisia, jaa niitä sosiaalisessa mediassa ja rohkaise muita lukemaan niitä.
  • Kommentoi ja keskustele: Osallistu keskusteluun objektiivisen tiedon puolesta. Kommentoi asenteellisia uutisia ja tuo esiin puuttuvia näkökulmia tai faktoja.
  • Osallistu sisällöntuotantoon: Jos tunnet paloa objektiivisen sisällön tuottamiseen, voit itse osallistua siihen tai vinkata muille mahdollisuudesta kirjoittaa Suomen Kansa -julkaisulle.
  • Tukeminen taloudellisesti: Voit liittyä Suomen Kansa -julkaisun kannatusjäseneksi, jolloin tuet riippumatonta uutisointia ja autat varmistamaan, ettei journalismi ole riippuvainen kaupallisista intresseistä.

Yhteenveto: Osallistuminen objektiivisen uutisoinnin edistämiseen

Objektiivinen ja faktapohjainen uutisointi on tärkeää demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Medialukutaito auttaa tunnistamaan epäluotettavat uutiset, ja tukemalla objektiivista journalismia voit vaikuttaa siihen, että luotettava tieto saavuttaa laajemman yleisön. Suomen Kansa tarjoaa kanavan levittää objektiivista uutisointia suomalaisista ja Suomea koskettavista asioista. Sinä voit olla osa tätä menestystarinaa jakamalla uutisia, kommentoimalla ja levittämällä tietoisuutta, sekä tukemalla julkaisua jäsenyydellä tai yhteistyöllä. Lue lisää täältä:

Lähteet ja lisätietoa

  1. Propaganda & Persuasion, Jowett, G. S., & O'Donnell, V. (2018). Klassikkoteos propagandan muodoista ja vaikutuksista mediassa. Lue lisää osoitteessa: us.sagepub.com
  2. Framing: Entman, R. M. (1993). Framing: Toward Clarification of a Fractured Paradigm. Journal of Communication. Selittää, kuinka uutiset kehystetään ja miten se vaikuttaa yhteiskunnallisiin käsityksiin. Lue lisää osoitteessa: masscommtheory.com
  3. Reuters Digital News Report 2024: Tutkimus median luotettavuudesta ja ihmisten käsityksistä uutislähteiden objektiivisuudesta. Lue lisää osoitteessa: reutersinstitute.politics.ox.ac.uk

Kommentit

Viimeisimmät