Sisällysluettelo
Jos et ole vielä lukenut artikkelisarjan ensimmäistä osaa, suosittelemme aloittamaan sieltä. Osa 1 tarjoaa peruskäsitteet medialukutaidosta ja linkit kaikkiin sarjan osiin. Lue lisää: Medialukutaidon ABC, Osa 1: Perusteet
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-1-perusteet
Johdanto
Tässä osassa käsitellään suomalaisen median toimintaa kriittisestä näkökulmasta, analysoidaan toimittajien yleisimpiä virheitä ja keskustellaan, miten nämä virheet voivat vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Mediakritiikki on keskeinen osa medialukutaitoa, sillä se auttaa lukijoita ymmärtämään, millä tavoin uutisointiin saattaa sisältyä virheitä tai vinoumia – joskus tahattomasti, joskus tarkoituksellisesti.
Kortesuon näkemykset: Journalismin kolme mustaa pistettä
Katleena Kortesuon mukaan suomalaisessa journalismissa esiintyy kolme merkittävää ongelmaa:
- Fakta- ja mielipidetekstin sekoittuminen: Toimittajat eivät aina selkeästi erottele uutistekstiä ja mielipidekirjoituksia, mikä johtaa siihen, että lukijat saattavat sekoittaa objektiivisen uutisoinnin ja toimittajan oman näkemyksen.
- Aiemmin uutisoitujen virheiden toistaminen: Median sisäinen toiston kierre johtaa siihen, että virheelliset tiedot saattavat päätyä kerta toisensa jälkeen lukijoiden eteen, jolloin ne vakiintuvat osaksi julkista keskustelua.
- Otsikkoklikkaukset ja sensaatiohakuisuus: Median painopiste on siirtynyt klikkausten maksimointiin, jolloin syvällinen analyysi jää helposti pintapuolisen sensaation varjoon.
Klikkijournalismi ja sensaationhaku johtuvat usein kaupallisista paineista, joissa lehdet kilpailevat lukijoista lyhyessä ajassa, mikä voi johtaa pintapuoliseen käsittelyyn ja syvällisen analyysin puutteeseen.
JSN kantelutilastot: Kasvava kriittisyys mediaa kohtaan
Vuonna 2023 Julkisen sanan neuvostolle (JSN) tehtiin ennätykselliset 739 kantelua, mikä osoittaa kasvavaa huolta median toiminnan laadusta. Kanteluryppäät, joissa yksittäisestä uutisesta tehdään useita kanteluita, ovat lisääntyneet huomattavasti. Tämä kertoo siitä, että yleisö on aiempaa tarkempaa ja kriittisempää sen suhteen, miten uutiset esitetään ja kuinka objektiivisia ne ovat.
JSN käsittelee kantelut ja antaa niistä lausunnot, joiden tarkoituksena on varmistaa journalismin eettiset standardit ja parantaa uutisoinnin laatua.
Silmänkääntötemppu: Smokescreen strategiana
Yksi yleisimmistä virheistä tai tahallisista toimista, joita media voi käyttää, on silmänkääntötemppu eli smokescreen. Tämä tarkoittaa sitä, että huomio ohjataan pois tärkeistä tai kiistanalaisista asioista esittämällä kevyempiä, viihteellisiä tai vähemmän merkityksellisiä uutisia.
Esimerkkinä tästä voisi olla tilanne, jossa valtamedia täyttää uutistilan viihteellisillä aiheilla, samaan aikaan kun merkittäviä poliittisia tai taloudellisia päätöksiä tehdään ilman, että ne saavat ansaitsemaansa huomiota. Tämä strategia muistuttaa taikurin temppua, jossa yleisön huomio ohjataan pois siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu.
Tämän strategian käyttö voi näkyä esimerkiksi vaalien aikana, jolloin huomio saatetaan siirtää vähemmän tärkeisiin aiheisiin samalla, kun merkittävät poliittiset päätökset tehdään taustalla.
Poliittisesti latautuneet uutiset ja valikoiva tiedottaminen
Toinen merkittävä mediakritiikin kohde on tiedon valikoiva raportointi. Usein median raportointi saattaa jättää joitain asioita kertomatta, kuten esimerkin matkailuautojen käyttövoimaveron yhteydessä MyDiesel-biopolttoaineen roolin päästövähennyksissä. Kun tietyt faktat jätetään pois uutisoinnista, lukijoille jää vinoutunut käsitys todellisuudesta.
Tämä valikoiva tiedottaminen liittyy usein myös poliisin ja muiden viranomaisten tiedotteisiin. Esimerkiksi rikosuutisoinnissa tietyt faktat saatetaan jättää pois, jos ne eivät sovi median yleiseen maailmankuvaan. Tällainen tietojen karsiminen on yksi keskeisistä ongelmista, johon kriittinen lukija voi kiinnittää huomiota.
Median omistusrakenne tai toimituksen poliittinen linja voivat vaikuttaa siihen, mitkä faktat valitaan uutisointiin ja mitkä jätetään pois.
Miten tunnistaa nämä ilmiöt?
Lukijan tulisi oppia tunnistamaan, milloin media käyttää silmänkääntötemppua tai jättää tietoja pois. Tämä edellyttää monipuolisen uutisvirran seuraamista, eri lähteiden vertailua ja kriittistä suhtautumista siihen, mitä uutisissa kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta.
Tarkastele, mitä näkökulmia uutinen korostaa ja vertaa sitä muihin lähteisiin. Jos samasta tapahtumasta kerrotaan eri tavoin eri lähteissä, se voi olla merkki valikoivasta tiedottamisesta.
Lähteet ja lisätietoa
- Katleena Kortesuo: Journalismin kolme mustaa pistettä:
Kortesuo, K. (2024). Journalismin kolme mustaa pistettä. Rapport.fi.
Tämä artikkeli käsittelee suomalaisen journalismin yleisiä ongelmia ja virheitä. Saatavilla osoitteessa: Rapport.fi - Julkisen sanan neuvosto: Kantelutilastot 2023:
Julkisen sanan neuvosto (2023). Kantelutilastot 2023.
Kantelutilastot osoittavat kasvavaa kriittisyyttä median toimintaa kohtaan ja nostavat esiin kysymyksiä journalismin virheistä. Saatavilla osoitteessa: jsn.fi. - Propaganda & Persuasion:
Jowett, G. S., & O'Donnell, V. (2018). Propaganda & Persuasion. SAGE Publications.
Tämä klassikkoteos käsittelee propagandan ja mielipidevaikuttamisen keinoja mediassa. ISBN: 978-1506371354. - Media Smokescreens & Distraction Tactics:
Media Studies. (2021). Media Smokescreens & Distraction Tactics.
Tämä artikkeli selittää, kuinka media voi käyttää huomion siirtämistä tärkeistä asioista toissijaisiin aiheisiin. Saatavilla osoitteessa: mediastudies.com.
