Sisällysluettelo
Tiedon levittäminen on pääosin voittoa tavoittelevaa toimintaa, huolimatta jonkin verran puhutusta osakeyhtiöpohjaisen median ansaintakriisistä. Tämän liiketoiminnan alan tavoitteena ei aina ole raportoida tosiasioita tarkasti. Aikakausi, jolloin uutislähetystoiminnan tavoitteena oli tarjota suoraa tietoa paikallisista ja valtakunnallisista asioista, on monilta osin ohi. Uutisten jatkuva lukeminen voi itse asiassa vaikuttaa haitallisesti ihmisen psykologiseen hyvinvointiin, mikä voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen.
Pelkoon perustuvien uutisjuttujen levittämisessä hyödynnetään ihmiselle ominaisia pelkoja ja pidetään näin yleisö psykologisessa vankeudessa. Medialähteeseen, olipa se sitten televisio-, printti- tai digitaalinen media, kiinnittyminen kasvattaa katsojalukuja ja markkinaosuuksia. Tähän liittyy kuitenkin myös riski masennuksen uusiutumisen laukaisemisesta.
Miten tähän on tultu?
Aiempina vuosikymmeninä journalismin perustavoitteena oli uutisten raportointi objektiivisesti, tasapainoisesti ja eettisesti. Journalismiin liittyvät kapitalistiset motiivit ovat kuitenkin pakottaneet merkittävän osan nykypäivän uutisista asettamaan sensaatiohakuiset, tunteita herättävät ja kiistanalaiset kertomukset etusijalle uutisjutuissa. Tavoitteena ei ole enää ensisijaisesti uutisoida ehyt tarina tai hankkia täysin tarkasti oikeaa tietoa. Sen sijaan tavoitteena on houkutella suuri yleisö, jotta saadaan mainostuloja ja näin kasvatetaan voittoja.
Uutisohjelmissa vallitseva eetos on, että sensaatiohakuisuus ja kiistanalaisuus asetetaan faktatarkkuuden edelle. Tätä lähestymistapaa voidaan kuvata sinällään kömpelöllä käännöksellä englanninkielisestä vastineesta "if it bleads it leads" - jos siinä on verta se toimii. Pelkoon perustuvien uutissisältöjen tavoite voidaan tiivistää kahteen keskeiseen tavoitteeseen. Ensimmäinen tavoite on kiinnittää katsojan huomio. Uutismedian yhteydessä tätä kutsutaan
”teaseriksi”. Toinen tavoite on vakuuttaa katsoja siitä, että uutisessa esitettyyn tai luotuun ongelmaan löydetään ratkaisu, vähintään osittainen. Jos teaser esittää kysymyksen: ”Mitä vesijohtovedessäsi on sellaista, josta sinun pitäisi olla tietoinen?”, katsoja todennäköisesti haluaa katsoa uutisen saadakseen ajantasaisimmat tiedot turvallisuutensa varmistamiseksi. Tämä johtaa tuottoon mainosjilta, koska se luo näyttökertoja ja on arkisemmin nimitetty klikkiotsikoksi.
Erittäin tehokas liiketoimintamalli
Pelkoon perustuvien uutisten tehokkuus nojaa siihen, että empiiristen todisteiden sijasta esitetään sensaatiohakuisia kertomuksia, yksittäisiä tapahtumia pidetään yleisinä ilmiöinä, joitain väestöryhmiä luonnehditaan pahansuoviksi ja optimismi korvataan vakavillakin näkymillä. Tämän saavuttamiseksi uutissisältöjä tuottavat isot konsernit käyttävät medialogiikkaa, joka tarkoittaa uutisjuttujen rytmin, kieliopin ja esitystavan muuttamista mahdollisimman suuren vaikutuksen aikaansaamiseksi. On syytä huomata, että jotkin uutisasemat tekevät yhteistyötä konsulttien ja psykologien kanssa, jotka tarjoavat valmiiksi kirjoitettuja, näkökulmasta kuvattuja, pelkoon perustuvia aiheita, joissa asiantuntijat ovat valmiustilassa. Tätä käytäntöä kutsutaan ”stunttaamiseksi” tai vaikkapa ”bensaa liekkeihin” -raportoinniksi. Tällaiset käytännöt johtavat usein epätarkan tai jopa väärän tiedon levittämiseen sekä ahdistuksen lisäämiseen katsojien keskuudessa.
Tämän saavuttamiseksi uutissisältöjä tuottavat isot konsernit käyttävät medialogiikkaa, joka tarkoittaa uutisjuttujen rytmin, kieliopin ja esitystavan muuttamista mahdollisimman suuren ja moninaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi
Lisäksi uutissisällöissä havaittu yleinen käytäntö on se, että uutisjutut jäävät pinnalliselle tasolle. Tarve saada korkeat katsojaluvut saa toimittajat usein luopumaan kattavasta tutkivasta journalismista. Alkuperäisen raportin kehittyessä myöhemmissä raporteissa hyvin todennäköisesti käsitellään epätarkkuuksia ja epätäydellisiä tietoja. Tosiasioiden selvittämisprosessin kehittyessä, myös itse uutistarina muuttuu. Toimittajien alkuperäiset raportit, joita leimasivat voimakkaat tunteet tai sensaatiohakuisuus, ovatkin sittemmin osoittautuneet epätarkoiksi. Psykologisesta näkökulmasta katsoja kokee pirstaloituneen tunteen siitä, mikä on totta, mikä voi herättää toivottomuuden ja avuttomuuden tunteita. Nämä tunteet on yhdistetty lisääntyneeseen masennusriskiin.
Lisäksi käytäntö, jossa uutisaseman alapalkkia, television alareunassa näkyvää vierivää otsikkoruutua, käytetään ”tuoreiden uutisten” välittämiseen, voi lisätä ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Ei ole harvinaista, että uutispohjaisia ohjelmia kuluttavat henkilöt näkevät yhden, kaksi tai jopa kolme palkkia ruudullaan tai jatkuvia mainossisältöjä päätelaitteillaan. Kyky lukea palkkia sekä mainoksia ja ymmärtää varsinaista uutislähetystä samanaikaisesti on taito, joka joillakin katsojilla on luonnostaan, kun taas toiset kertovat tuntevansa itsensä ylivirittyneiksi.
Sinun valtasi
Kanavaa on myös mahdollista vaihtaa, jotta tällaisen tiedon välittäminen voidaan keskeyttää. On kuitenkin huomattava, että palkkeja ei ole yksinomaan uutiskanavilla. Toisin kuin ennen, nykyään palkkeja esiintyy enemmän viihdeohjelmien aikana, ja se toimii usein mainoksena (esim Tanssii tähtien kanssa äänestys) iltauutislähetyksissä tai tulevissa viikoittaisissa uutislehtiohjelmissa. Palkeissa olevat kuvat sisältävät usein materiaalia, jonka tarkoituksena on herättää katsojassa pelkoa, usein tietämättään.
On esitetty, että pelkoon perustuvasta mediasta on tullut populaarikulttuurin kaikkialle ulottuva piirre. Tämän ilmiön haitalliset seuraukset ovat moninaiset. Lapset ja aikuiset, jotka altistuvat sensaatiohakuiselle medialle, pitävät muita todennäköisemmin naapurustojaan ja yhteisöjään turvattomina, uskovat rikollisuuden määrän kasvavan, yliarvioivat todennäköisyyden joutua uhriksi ja pitävät maailmaa kaiken kaikkiaan vaarallisena paikkana. Suhteellisuudentajun, omantunnon ja ennen kaikkea totuuden kertomisen palauttamiseksi uutismedian olisi palattava perinteiseen tehtäväänsä eli yleisölle tiedottamiseen. Siihen asti, kunnes näin tapahtuu, on suositeltavaa ryhtyä seuraaviin toimiin suojautuaksesi tuntemukselta, joka on ylivoimainen:
Olisi järkevää harkita medialle altistumisen rajoittamista. On suositeltavaa varata kerran tai kaksi kertaa päivässä tietty aika paikallisten ja maailmanlaajuisten tapahtumien seuraamiseen.
Saattaa olla suositeltavaa valita hillitty media tietolähteeksi tai RSS syöte lisätiedoin. Näin voidaan vähentää todennäköisyyttä altistua tunteisiin latautuvasti vaikuttavalle materiaalille. Esimerkiksi portaalit ja uutiskanavat, jotka päivittävät uutisiaan tunnin välein, voivat antaa yleiskuvan tapahtumista.
Päätä itse
On tärkeää muistaa, että sinulla on valta sammuttaa puhelin, tabletti, televisio, jättää verkkosivusto tai vaihtaa radioasemaa, jos koet, että mediasisältö on rasittava. On tärkeää tiedostaa, että yksilöiden sietokyky median juttuja ja niiden yksityiskohtia kohtaan voi vaihdella. Jos joku jakaa liikaa tietoa jostain tietystä kohteesta, on suositeltavaa joko irrottautua keskustelusta tai kertoa epämukavuudestaan.
Lähteet:
American Psychological Association
https://www.apa.org
Psychology Today
https://www.psychologytoday.com
