Sisällysluettelo
Huhtikuussa 2024 käyttöön otettu positiivinen luottorekisteri on synnyttänyt runsaasti keskustelua kansalaisten keskuudessa. Positiivinen luottorekisteri eroaa negatiivisesta luottorekisteristä siten, että se kokoaa tiedot kaikista yksilön luotoista ja tuloista, ei vain maksuhäiriöistä.
Kattaa tiedot kaikista henkilön luotoista ja tuloista, jolloin luotonantajilla on laajempi ja ajantasaisempi kuva hakijan taloudellisesta tilanteesta.
Negatiivinen luottorekisteri:
Sisältää tiedot ainoastaan maksuhäiriöistä, mikä antaa puutteellisen kuvan hakijan maksukyvystä.
Positiivisen luottorekisterin tavoitteena on tarjota ajantasainen ja tarkka kuva yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista, jotta kotitalouksien velkaantumista voidaan hallita ja rahoituslaitosten luottopäätökset perustuvat luotettaviin tietoihin. Rekisteri on merkittävä askel ylivelkaantumisen torjunnassa, mutta siihen liittyy myös huolenaiheita, jotka ulottuvat yksityishenkilöistä aina talous- ja kuluttajamarkkinoihin asti.
Tietosuojahuolia ja päivitysongelmia
Monet kansalaiset ovat kokeneet yllätyksen rekisterin käyttöönoton jälkeen, kun he ovat kirjautuneet sähköiseen asiointipalveluun ja nähneet, kuinka paljon taloudellisia tietoja heistä on kerätty yhteen paikkaan. Rekisteriin on tallennettu tiedot luotoista, osamaksuista, luottokorteista sekä palkkatuloista. Huolta ovat herättäneet erityisesti yksityisyrittäjät, joiden tulot eivät näy rekisterissä asianmukaisesti, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti heidän luottokelpoisuuteensa.
Jyväskyläläinen toiminimiyrittäjä Marko huomasi, että hänen yritystulonsa eivät näkyneet rekisterissä, mikä johti lainahakemuksen hylkäämiseen, vaikka hänen maksukykynsä olisi riittänyt lainan hoitamiseen. Marko kuvaili turhautumistaan: "Olen aina maksanut lainani ajallaan, mutta rekisteri ei ota huomioon tulojani oikein. Tuntuu kuin järjestelmä rankaisisi minua yrittäjyydestä."
Rekisterin tietojen päivitys on osoittautunut haasteelliseksi. Lakisääteisesti luotonantajien tulee päivittää tiedot kahden arkipäivän kuluessa, mutta monet käyttäjät ovat raportoineet viivästyksistä ja virheellisistä tiedoista, jotka voivat vaikeuttaa lainansaantia.
Luottojen keskitetty seuranta vähentää ylivelkaantumisen riskiä, mutta kiristää lainaehtoja
Rekisterin luominen läpinäkyvyyden lisäämiseksi on antanut pankeille ja rahoituslaitoksille täsmällisen kuvan lainanhakijoiden taloudellisesta tilanteesta, mikä on vähentänyt ylivelkaantumista ja parantanut monien lainanhakijoiden mahdollisuuksia saada luottoa realistisilla ehdoilla.
A) Eräs asiakas, joka oli aiemmin saanut hylkäävän luottopäätöksen epäselvien tietojen vuoksi, kertoi: "Kun kaikki lainani ja tuloni näkyivät selkeästi yhdessä paikassa, sain vihdoin myönteisen päätöksen asuntolainahakemukselleni. Rekisteri auttoi pankkia ymmärtämään taloudellisen tilanteeni paremmin."
B) Toisaalta moni lainanhakija on kokenut tilanteen epäreiluksi, kun esimerkiksi yhteisvastuullisesti otettu asuntolaina näkyy koko summaltaan molemmille osapuolille: "Tuntuu kohtuuttomalta, että puolisoni laina vaikuttaa minun luottokelpoisuuteeni, vaikka emme ole enää yhdessä," totesi eräs hakija.
Tämä muutos on johtanut lainaehtojen tiukentumiseen, sillä rahoituslaitokset näkevät hakijan kaikki luotot yhdellä kertaa, mikä ei aiemmin ollut mahdollista. Monille pienituloisille rekisteri on tuonut ikävän yllätyksen, mutta samalla se on auttanut monia välttämään liian suuria lainoja, jotka voisivat johtaa ylivelkaantumiseen."
Vaikutukset autoliikkeisiin ja kulutustavaramarkkinoihin
Rekisterin käyttöönotto on herättänyt huolta myös kaupan alalla, erityisesti autoliikkeissä ja kulutustavaramarkkinoilla, joissa rahoitus ja osamaksut ovat perinteisesti suosittuja. Kuluttajien mahdollisuudet saada lainaa auton tai kodinkoneiden hankintaan ovat kiristyneet, kun kaikki osamaksut ja luottokorttivelat näkyvät rekisterissä. Tämä on aiheuttanut myyntimäärien laskua useissa autoliikkeissä ja kulutustavaramarkkinoilla.
Erityisen vaikeaksi tilanteen kokevat yrittäjät, joiden tulot eivät rekisterissä näy ja jotka siksi eivät välttämättä saa luottoa tai osamaksua ostoihin. Tämä näkyy konkreettisesti muun muassa autokaupassa, jossa yrittäjien lainahakemusten hylkäykset ovat yleistyneet.
Rekisterin hyödyt ja haasteet yhteiskunnalle
Positiivisen luottorekisterin on tarkoitus ehkäistä ylivelkaantumista, joka on pitkäaikainen ongelma Suomessa. Ylivelkaantumisesta aiheutuvat kulut näkyvät paitsi kotitalouksien arjessa myös laajemmassa yhteiskunnallisessa kehityksessä, kuten valtion ja kuntien talouden paineissa. Positiivisen luottorekisterin avulla moni on voinut tehdä järkevämpiä taloudellisia päätöksiä ja välttää ylivelkaantumisen.
Esimerkiksi eräs perheenäiti kuvaili: "Rekisterin ansiosta pystyin näkemään koko taloustilanteeni kerralla ja välttämään uusia lainoja, jotka olisivat saattaneet johtaa ongelmiin. Nyt talouteni on vakaammalla pohjalla kuin koskaan ennen."
Rekisterin käyttöönotto on herättänyt kysymyksiä tietosuojasta ja yksilöiden oikeuksista päättää omista tiedoistaan. On suunniteltu toimenpiteitä tietosuojan parantamiseksi, kuten tietojen säilytysajan lyhentämistä ja virheiden korjausprosessin nopeuttamista, jotta kansalaiset voivat luottaa rekisterin toimivuuteen.
Yhteenveto: Kohti läpinäkyvämpää ja tasapainoisempaa lainamarkkinaa
Positiivinen luottorekisteri on merkittävä uudistus, joka tuo läpinäkyvyyttä ja auttaa hallitsemaan velkaantumista paremmin. Se on kuitenkin tuonut mukanaan myös haasteita, erityisesti yksityishenkilöiden, yrittäjien ja kaupankäynnin näkökulmasta.
Jotta rekisteri palvelisi paremmin kaikkia osapuolia, on tärkeää varmistaa tietoturva ja rekisterin tietojen ajantasaisuus. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka ottavat huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, kuten yksinyrittäjät ja pienituloiset.
Mahdollisia ratkaisuja ovat joustavammat maksusuunnitelmat ja erityiset luottotuotteet pienituloisille, jotta lainamarkkinat pysyvät reiluina ja kulutusmahdollisuudet turvataan. Näin voidaan luoda kestävämpi talousjärjestelmä, joka tukee taloudellista hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta. Näin voidaan varmistaa, että suomalaiset kuluttajat voivat edelleen osallistua aktiivisesti talouselämään ja tehdä tarvitsemiaan hankintoja ilman kohtuutonta riskiä ylivelkaantumisesta.
Lähteet:
Moilanen, J. (2020). Positiivisen luottorekisterin vaikutukset rahoituslaitosten liiketoimintaan. LUT-kauppakorkeakoulu. Saatavilla:
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/160535/Kandidaatintutkielma_Moilanen_Joni.pdf
Pohjala, M. (2011). Positiivinen luottotietorekisteri: uhka liiketoiminnalle vai tie parempaan riskienhallintaan? Aalto-yliopisto. Saatavilla:
https://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12736/hse_ethesis_12736.pdf
Valtioneuvoston selvitys (2021). Positiivisen luottotietorekisterin vaikutukset luotonantoon ja ylivelkaantumiseen. Saatavilla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163023/2021_2_VN_Selvitys.pdf
Verohallinto (2024). Positiivinen luottotietorekisteri. Saatavilla:
https://www.vero.fi/positiivinenluottotietorekisteri/
