Propagandan esimerkkejä

Propaganda on eräänlaista viestintää, jossa usein jaetaan puolueellista tai harhaanjohtavaa tietyn agendan tai näkökulman edistämiseksi. Propagandaa käytetään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin tai ohjailemaan heidän käyttäytymistään erilaisilla taktiikoilla, kuten nimittelyllä, kannattajapuheenvuoroilla tai pelon lietsomisella.

Käymme vähän läpi, mitkä ovat propagandan tavoitteet ja millaisissa tilanteissa sitä tyypillisesti käytetään. Pieni huomio myös propagandan mahdollisista vaikutuksista sekä muutamista toimista, joita voimme toteuttaa estääkseen vääristyneen tai väärän tiedon vaikutuksen.

Propaganda voi olla erittäin tehokas keino vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Tästä syystä on tärkeää olla tietoinen tekniikoista, joita käytetään, jotta vältytään pieneltä tai törkeältä manipuloinnilta.

Mitkä ovat propagandan tavoitteet?

Ihmiset käyttävät propagandaa edistääkseen tiettyä agendaa tai näkökulmaa. Propagandan tavoitteet voivat vaihdella, mutta niihin kuuluvat yleisesti:

• ihmisten mielipiteitten muokkaaminen niin, että he ajattelevat tietyllä tavalla.
  
• saada ihmiset tukemaan tiettyä asiaa tai poliittista linjaa tai ideologiaa.
  
• rohkaista/pakottaa/usuttaa ihmisiä käyttäytymään tietyllä tavalla.
  

Miten propagandaa käytetään

Propagandaa voidaan käyttää monin eri tavoin. Propagandaa käytetään tyypillisesti muun muassa tiedotusvälineissä, mainonnassa, sodassa ja politiikassa.

Propaganda tiedotusvälineissä

Propagandistit käyttävät usein joukkotiedotusvälineitä saadakseen yhteiskunnat tai suuret ihmisryhmät ajattelemaan tietyllä tavalla. Propaganda on esillä päivittäin useimpien maiden uutislähteissä.

Vuonna 1935 tehty elokuva "Tahdon Riemuvoitto" tehtiin edistämään silloista kansallissosialistista hallintoa ja rohkaisemaan ihmisiä tukemaan Adolf Hitleriä käyttämällä totta olevia asioita yhdistettynä tiettyihin kuviin, jotka on valittu vaikuttamaan yhteiskunnalliseen muistiin. Sitä pidetään yhtenä kaikkien aikojen tehokkaimmista propagandaelokuvista.

Propaganda mainonnassa

Mainostajat käyttävät suostuttelua tekniikoineen yrittäessään saada ihmiset ostamaan heidän tuotteitaan. Yksi esimerkki propagandasta mainonnassa on pelkotaktiikan käyttö. Mainostajat saattavat yrittää vakuuttaa ihmiset siitä, että he tarvitsevat tiettyä tuotetta välttääkseen kielteisen lopputuloksen.

Toinen yleinen tekniikka on yhteisöllistäminen. Siihen kuuluu, että mainostajat yrittävät vakuuttaa kuluttajille, että kaikki käyttävät tiettyä tuotetta ja että heidänkin pitäisi käyttää sitä. Tätä käytetään myös yhteiskuntapropagandassa aktiivisesti.

Propaganda sodassa

Propagandaa käytetään usein sodassa. Sitä voidaan käyttää ihmisten saamiseksi tukemaan sotaponnistuksia tai estämään heitä tukemasta vihollista.

Sotapropaganda perustuu usein väärään tietoon ja nimittelyyn tai halventavien ilmaisujen käyttöön tavoitteidensa saavuttamiseksi. Esimerkiksi toisessa maailmansodassa nimiteltiin eri osapuolia mielikuvituksellisesti ja vaikka islamilaisen vallankumouksen aikana Ayatolla Hlomeini kutsui Yhdysvaltoja "suureksi saatanaksi ”.

Propaganda politiikassa

Propagandaa käytetään usein politiikassa vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin tietystä poliittisesta ehdokkaasta tai asiasta. Poliittinen propaganda voi olla monenlaista, mutta se perustuu usein tunteisiin vetoamiseen, nimittelyyn ja pelottelutaktiikkaan.

Suomessakin aina tiiviisti seuratut Yhdysvaltain presidentinvaalit sisältävät paljon paitsi Yhdysvaltojen vaalien ajan propagandaa, myös toisen vaiheen propagandaa, kun Suomessa käytetään adjektiiveja tai muita tavanomaisia propagandan keinoja viestimään asiasta.

Propagandan vaikutukset

Propaganda voi olla vaarallista, koska siinä käytetään usein osatotuuksia tai puolueellista väärää tietoa ihmisten mielipiteiden muokkaamiseksi ja heidän käyttäytymisensä ohjaamiseksi. Esittämällä vain osan tiedoista tai vinouttamalla niitä yhteen suuntaan ihmiset eivät saa täydellistä ja tarkkaa kuvaa, jota he voisivat ottaa huomioon päättäessään mielipiteistään ja käyttäytymisestään. Propagandaa määrittää paljon myös se, että miten pitkälle yksilön mielessä kertomatta jättäminen on moraalisesti arveluttavaa, valehtelua tai suoraa propagandaa.

Muita propagandan kielteisiä vaikutuksia ovat mm:

• Vihan levittäminen
• Väkivallan lietsonta
• Yksilön oikeuksien heikentäminen
  

Sen lisäksi, että propaganda vaikuttaa ihmisen uskomuksiin ja asenteisiin, sillä on myös kyky vaikuttaa hänen tunteisiinsa ja mielialaansa.

Propagandatekniikat

Propagandan levittämiseen voidaan käyttää monenlaisia tekniikoita. Seuraavassa on joitakin yleisimpiä:

• Nimittely: Huutelussaa käytetään halventavia termejä kuvaamaan vastustajaa tai vihollista.
  
• Tunteisiin vetoaminen: Propagandassa käytetään usein tunteisiin vetoamista ihmisten mielipiteisiin vaikuttamiseksi. Propagandassa saatetaan esimerkiksi lietsoa pelkoa tai luoda asenteita tai jopa vihaa, jotta ihmiset tukisivat tiettyä asiaa.
  
• Kannanotto (Yhteisöllistäminen): Yhteisöllistäminen on tekniikka, jossa käytetään vertaispaineita vakuuttamaan ihmiset tekemään jotakin. Esimerkiksi poliittinen ehdokas saattaa sanoa: ”Kaikki äänestävät minua, joten sinunkin pitäisi äänestää minua.” Hän voi sanoa, että hän ei ole koskaan äänestänyt minua. Medioissa voidaan julkaista esim 500-1000 henkilön otannan tutkimuksia, joiden perusteella annetaan ymmärtää että iso tai yli 50% joukko on tiettyä mieltä.
  
• Pelottelutaktiikka: Pelottelutaktiikkaa käytetään ihmisten pelottelemiseksi, jotta he tukisivat tiettyä asiaa. Kampanjassa saatetaan esimerkiksi varoittaa ihmisiä siitä, että jos he eivät äänestä, valitaan vaarallinen rikollinen. Saatetaan myös luoda uhkakuvia siitä, että mitä voi tapahtua, jollei nyt välittömästi valtio tai muu taho toimi tietyllä tavalla.
  
• Turvallisuuden myynti. Iso osa yksilöiden yksityisyyttä tai muita demokratiassa sinällää moraalisina oikeuksina olevia asioita vähennettäessä tuodaan esiin uhka ja siltä suojautuminen. Usein uhkakuvaksi valitaan sellainen, mitä vastaan on vaikea väittää, jolloin keskustelua voidaan pakottaa asemoitavaksi sen ympärille. Esim vanhusten asema, lasten asema, pornografia kuten eläin- tai lapsipornografia, koulutusleikkaukset, ruuan hinta, bensan hinta.
  
• Tiedon manipulointi: Tiedon manipuloinnissa vääristellään tai esitetään faktoja väärin ihmisten mielipiteisiin vaikuttamiseksi tai jätetään kertomatta asioita. On verrattain yleistä, että asioita jätetään kertomatta ja ajetaan esim lakimuutosta helpommin perusteltavin, noukituin tiedoin. Esimerkiksi poliittinen kampanja voi esittää vääränlaisia väitteitä vastustajasta saadakseen hänet näyttämään huonolta.
  
• Väärien tilastojen käyttäminen: Väärien tai harhaanjohtavien tilastojen käyttö on yleinen propagandatekniikka. Kampanja voi esimerkiksi väittää, että suurin osa ihmisistä kannattaa heidän ehdokkaitaan, vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Voidaan väittää että kansa on tietyn ratkaisun kannalta, mutta ei kerrota että tutkimustulos on saatu ennen kuin merkittävää tietoa on kerrottu. Tällöin saadaan merkittäväksi pidetty tieto vaikuttamaan mitättömältä ja käytetään yhteisöllistämistä propagandana "Ettei muittenkaan mielipiteeseen tämä vaikuttanut".
  
• Epärealististen lupausten antaminen: Epärealististen lupausten antaminen on toinen yleinen propagandassa käytetty tekniikka. Esim paljon julkisuudessa oleva viranomaista saatetaan käyttää laskelmoidusti viestin tuojana suoraan valehtelematta, mutta antaen ymmärtää ja jättäen kertomatta.
  
• Symbolien käyttö: Propagandassa käytetään usein symboleja idean tai käsitteen esittämiseen. Esimerkiksi puolueet käyttävät symboleja muistuttamaan ajamistaan valtapoliittisista tavoitteista.
  
• Iskulauseet: Sloganit ovat lyhyitä iskulauseita, joita käytetään tiivistämään ajatus tai käsite. Esimerkiksi vuoden 2016, 2020 ja 2024 presidentinvaalikampanjassa ”Make America Great Again” oli yksi Donald Trumpin iskulauseista. Tällä vedotaan toivoon äänestäjäkunnassa, että asiat palautuisivat sellaiseksi kuin ne mahdollisesti ovat aikoinaan olleet.
  
• Tavallinen kansa: Tavallisten ihmisten vetoaminen on tekniikka, jossa käytetään tavallisia, jokapäiväisiä ihmisiä tukemaan tuotetta, aatetta tai ehdokasta. Ajatuksena on, että jos tavalliset ihmiset pitävät jostakin asiasta, sen täytyy olla hyvä. Esimerkiksi poliittinen kampanja voi käyttää mainoksissa tavallisia kansalaisia yrittäessään vedota äänestäjiin. Voidaan käyttää sikermää haastatteluista tavallisista kansalaisista ja valita enemmistöön esim toimittajan ajama ideologia ja vastakkaisesta ideologiasta annetaan julki ääriesimerkki. Tälläinen propaganda on mediassa jokahetkistä.
  
• Suosittelut: Suosittelut ovat tunnettujen tai arvostettujen ihmisten antamia suosituksia. Esimerkiksi julkisuuden henkilö voi tukea ehdokasta tai lääkäri uutta lääkettä. Voidaan käyttää myös termia asiantuntija, ekspertti ja niin edelleen, tukemaan tietyn mielipiteen tai narratiivin oikeutusta.
  
• Esillepano: Tässä tekniikassa käytetään positiivisia/negatiivisia assosiaatioita, jotta esine tai henkilö vaikuttaisi edullisemmalta. Esimerkiksi poliittinen kampanja voi käyttää mainoksissaan Amerikan lippua, jotta ehdokas vaikuttaisi isänmaalliselta. Esimerkiksi Covid aikana käytettiin ruumiiden kuvia, massakuolemia, ruumiita kuljettavia kuormureita, sekä väitteitä teho-osastojen täynnä olosta viestimään tietyn odotetun/velvoitetun käytöksen välttämättömyydestä.
  
• Pinoaminen: Pinoaminen, ehkä vähän ontuva sanana, on tekniikka, jossa esitetään vain sellaista tietoa, joka on mainostettavan henkilön tai asian kannalta suotuisaa. Esimerkiksi yritys saattaa näyttää vain positiivisia arvosteluja tuotteestaan eikä negatiivisia arvosteluja. Tietyssä yhteiskunnallisessa kokeilussa tuodaan esiin positiivisia vaikutuksia, mutta vaietaan minkä kustannuksella nämä vaikutukset tuotetaan.
  
• Yleistykset: Yleistykset ovat sanoja tai lauseita, joilla on myönteinen sävy, mutta jotka eivät oikeastaan tarkoita mitään. Esimerkiksi ehdokas voi sanoa olevansa ”muutoksen kannattaja”, vaikka hän ei tarkenna, millaista muutosta hän kannattaa. Viranomainen voi sanoa, että tietty toimi on välttämätöntä "viranomaisen uskottavuuden" kannalta, vaikka mitään sellaista ei laista löydy.
  
• Stereotypisointi: Stereotypisointi on tekniikka, jossa käytetään pitkälle yksinkertaistettuja ja usein epätarkkoja ajatuksia tai uskomuksia kuvaamaan vastustajaa tai vihollista. Esim vasemmistolainen toimittajakunta saattaa tuoda esiin oikeistopuolueiden edustajista adjektiiveja, joita se ei käytä vasemmistopuolueiden edustajista. Oikeistopuolueiden edustaja saattaa käyttää stereotyyppistä ja summittaista esimerkkiä vasemmistoretoriikasta.
  
• Yksilöllisyys: Korkeaan yksilöllisyyteen vetoaminen on tekniikka, jossa käytetään yksinoikeuden ajatusta, jotta jokin asia saataisiin näyttämään halutummalta. Esimerkiksi luksusautoja valmistava yritys saattaa käyttää iskulauseen ”Vain parasta sinulle”.
  
• Kuormitettu kieli: Tässä tekniikassa käytetään kieltä herättämään tiettyjä tunteita tai tuntemuksia. Esimerkiksi sanonta ”elämänmyönteinen” on täynnä emotionaalista ja moraalista painoarvoa. Kuormitettu kielti ja adjektiivit ovat Suomalaisessa propagandassa hyvin usein käytettyjä välineitä. Näiden käyttöä on helppo seurata jokahetkisessä viestinnässä. Kuormitetun kielen käyttö ei ole millään tavalla välttämätöntä, vaan sitä käytetään puhtaasti viestin voimistamiseksi eli propagandatarkoitukseen.
  
• Ylisanat ja viekkaat sanat:  Viekkaat sanat ja tavat antaa ymmärtää ovat tapoja, joiden tarkoituksena on johtaa ihmisiä harhaan tai suoraan pettää heitä. Esimerkiksi lause ”En sano, että hän on huono ihminen, mutta...” antaa ymmärtää, että henkilö on huono, mutta ei itse asiassa sano sitä. "Tämän voisi tehdä toisinkin..." kun halutaan viestiä muunmielisyyttä sanomatta sitä.
  

Vinkkejä propagandalla manipuloiduksi tulon välttämiseksi

Yksi parhaista tavoista olla lankeamatta propagandaan on käydä läpi käytetyt tekniikat. Kun yksilö tietää, millä tavoin tietoa voidaan vääristellä, voimme helpommin nähdä manipuloinnin läpi ja tehdä omia tietoon perustuvia päätöksiä. Monilähteisyys nopeuttaa prosessia, kun katsoo ääripäät ja keskitien, on helpompi nähdä virheet kussakin ja muodostaa oma mielipide.

On tärkeää arvioida kriittisesti saamiamme tietoja. Etsi useita lähteitä, joista voit tarkistaa tosiasiat ennen päätöksentekoa, äläkä luota sokeasti tunteisiin vetoaviin vetoomuksiin tai esitettyihin tietoihin.