Sähköautoilun piilototuudet, osa 1: Onko sähköautoilu laskeva trendi?

Julkaisemme sähköautoiluun liittyvän artikkelisarjan, jossa käsitellään ilmiöitä, riskejä ja ongelmia "pöydän" molemmilta puolin. Artikkelit perustuvat faktoihin ja tuovat esille myös vähemmän huomioituja seikkoja.

Tässä ensimmäisessä osassa tarkastelemme sähkökäyttöisten autojen rekisteröintimääriä Suomessa ja pohdimme, onko sähköautoilu laskeva trendi.

Sähkökäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröinnit

Ensirekisteröinnit kuvaavat uusia autoja, jotka rekisteröidään ensimmäistä kertaa omistajalleen tai haltijalleen. Suomessa nämä autot tulevat pääasiassa suurten maahantuontiyritysten kautta, jotka toimivat autonvalmistajien sopimuskumppaneina. Uusien autojen hinnasta maksetaan arvonlisäveroa, mutta sähköautoja on lokakuusta 2021 alkaen vapautettu autoverosta, mikä on osaltaan kasvattanut kysyntää.

Vuoden 2021 alusta lähtien uusien sähköautojen ensirekisteröinnit ovat kasvaneet voimakkaasti, saavuttaen huippunsa vuoden 2023 alkupuolella, jolloin rekisteröintimäärät ylittivät 3 200 autoa kuukaudessa.
Alla oleva pylväskaavio havainnollistaa ensirekisteröintimäärien kehitystä:

Vuoden 2023 loppupuolella kasvu kuitenkin tasaantui, ja vuonna 2024 rekisteröintimäärät ovat kääntyneet laskuun. Tämä viittaa siihen, että sähköautojen kysyntä on saavuttanut lakipisteensä, ja markkinat alkavat kypsyä.

Käytettyjen autojen tuonti

Suomessa käytettyjen autojen maahantuonti on merkittävä osa autokantaa. Kuluttajat hankkivat käytettyjä autoja erityisesti muista Euroopan maista, koska Suomessa autojen keskihinta on noussut, ja samalla kotitalouksien ostovoima on heikentynyt. Suomessa uusien autojen keskihinta oli vuonna 2023 noin 48 200 euroa, mikä on johtanut siihen, että yhä useampi suomalainen suosii käytettyjä autoja. Keskimääräisen 13-vuotiaan käytetyn auton arvo Suomessa oli noin 6 200 euroa, mikä on huomattavasti edullisempi vaihtoehto monelle kotitaloudelle.

Vuodesta 2021 alkaen käytettyjen sähköautojen tuonti on kasvanut tasaisesti. Vuoden 2023 aikana kuukausittaiset tuontimäärät ylittivät 1 500 auton rajan, mikä osoittaa käytettyjen sähköautojen kasvavaa suosiota hintatietoisten kuluttajien keskuudessa. Tämä kehitys kuvastaa Suomen markkinoiden erityispiirteitä, kuten korkeampaa verotusta ja ostovoiman laskua, jotka johtavat käytettyjen autojen suosioon.
Alla oleva kaavio esittää käytettyjen sähköautojen tuonnin kehityksen:

Yleistyvätkö sähköautot tällä hetkellä?

Suomessa on yleinen käsitys, että sähköautojen määrä kasvaa voimakkaasti. Tämä mielikuva saattaa kuitenkin olla osittain harhaanjohtava, sillä ladattavat hybridit tilastoidaan usein sähköautoiksi, vaikka niissä on myös polttomoottori. Ladattavien hybridien määrä on ollut täyssähköautoja suurempi, mikä voi antaa vääristyneen kuvan sähköautojen yleistymisestä.

Vuonna 2022 sähköautojen kysyntä kasvoi energian hintojen nousun ja polttoaineiden saatavuushuolien myötä. Vuonna 2023 markkinat kuitenkin tasaantuivat, ja uusien autojen tilausmäärät heikkenivät syksyllä. Vuoden 2024 alkuun mennessä uusien autojen myynti oli pudonnut tasolle, joka muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, jolloin myynti romahti yli 50 %. Kuluttajien heikentynyt ostovoima, uusien autojen korkea hinta ja epävarmuus sähköautojen jälleenmyyntiarvosta ovat vaikuttaneet tähän trendiin.

Ostovoiman vaikutus ja käytettyjen autojen hinnat

Suomalaisten heikentynyt ostovoima vaikuttaa merkittävästi autokauppaan. Uusien autojen hintojen nousu yhdistettynä kuluttajien varovaisuuteen ja taloudelliseen tilanteeseen ohjaa kysyntää käytettyihin autoihin.

Kansainvälinen vertailu: Itä-Eurooppa ja Balkan

Suomen tilannetta ei voi suoraan verrata muihin Länsi-Euroopan maihin, joissa autokanta on yleensä uudempi. Itä-Euroopan ja Balkanin maat, joissa ajetaan vanhemmilla autoilla, tarjoavat paremman vertailupohjan. Näillä alueilla autojen keski-ikä on lähempänä Suomen tilannetta, mikä vaikuttaa suoraan kuluttajien kykyyn ostaa uusia autoja, mukaan lukien sähkö- ja hybridiautoja. Näissä maissa, kuten myös Suomessa, kuluttajat ovat usein hintatietoisia, ja he pyrkivät löytämään edullisia ratkaisuja, mikä tukee käytettyjen autojen tuonnin kasvua.

Euroopan maat, joissa henkilöautokannan keski-ikä on korkein

Seuraavassa on listattu Euroopan maat, joissa henkilöautokannan keski-ikä on korkein. Tämä auttaa hahmottamaan, miten Suomen tilanne vertautuu muihin maihin, ja miksi vertailu Itä-Euroopan ja Balkanin maihin on osuvampaa.

Nämä tilastot osoittavat, että Suomi kuuluu Euroopan vanhimman autokannan maiden joukkoon, mikä selittää osaltaan kuluttajien varovaisuutta uusien autojen hankinnassa.

Ladattavien hybridien tilastoinnin vaikutus

Ladattavien hybridien laskeminen sähköautoiksi vääristää kuvaa sähköautojen yleistymisestä. Hybridit voivat olla houkutteleva vaihtoehto kuluttajille, jotka eivät halua sitoutua täysin sähköiseen ajoneuvoon. Tilastojen tarkempi erottelu ladattavien hybridien ja täyssähköautojen osalta selkeyttäisi markkinatilannetta ja antaisi realistisemman kuvan täyssähköisten ajoneuvojen suosion kehityksestä.

Taustaa: Ostovoiman ja kustannusten vaikutus sähköautojen kysyntään Suomessa

Keskivertosuomalaisen mahdollisuus vaihtaa polttomoottoriauto sähköautoon on ollut rajallinen talouden nykytilanteessa. Suomessa monien kotitalouksien ostovoimaa ovat viime vuosina heikentäneet inflaatio, energian hintojen nousu sekä asuntolainojen korkojen kasvu, jotka kaikki ovat lisänneet elinkustannuksia. Tämä kehitys on vaikuttanut erityisesti niihin, jotka ovat riippuvaisia epävakaista tulonlähteistä, kuten provisiopalkoista, mikä heijastuu suoraan kulutushalukkuuteen ja -kykyyn.

Sähköautojen hinnat käytettyjen markkinoilla

Käytettyjen sähköautojen hinnat ovat Suomessa korkealla tasolla verrattuna perinteisiin polttomoottoriautoihin. Keskimääräisesti käytettyjen sähköautojen hinnat vaihtelevat noin 20 000–50 000 euron välillä mallista ja iästä riippuen. Suosituimpia ovat Tesla-mallit, joiden hinnat ovat useimmiten 30 000–50 000 euroa. Vaikka sähköautojen hinnat ovat laskeneet osittain tarjonnan kasvaessa, erityisesti suositut mallit säilyttävät korkeamman hintansa.

Kuluttajien mahdollisuudet hankkia sähköautoja

Vaikka moni kuluttaja olisi periaatteessa kiinnostunut sähköauton hankinnasta, korkea hinta yhdistettynä kotitalouksien heikentyneeseen ostovoimaan vaikeuttaa sähköautoon siirtymistä. Talouden tilanteen vuoksi kuluttajat ovat varovaisia sitoutumaan merkittäviin hankintoihin. Sähköautojen ostoa hidastavat myös muut käytännön tekijät, kuten latausmahdollisuuksien puute erityisesti kerros- ja rivitaloalueilla, jotka kattavat suuren osan suomalaisista kotitalouksista. Kadunvarsipysäköinti on yleistä isompien kaupunkien keskustojen läheisillä asuntoalueilla. Näillä alueilla on toistaiseksi varsin rajalliset mahdollisuudet ladata sähköautoa pysäköinnin aikana.

Markkinanäkymät: Miten sähköautojen kysyntä kehittyy?

Vuonna 2024 ennustetaan maltillista helpotusta talouden paineisiin, sillä korkojen ja energian hintojen odotetaan laskevan. Tämä voisi lisätä kuluttajien mahdollisuuksia ja halukkuutta tehdä isompia hankintoja, kuten auton vaihto sähköiseen malliin. Kuitenkin, jotta sähköautot olisivat laajempien kuluttajaryhmien saavutettavissa, tarvitaan edelleen merkittäviä hintojen laskuja ja/tai julkisia tukia, jotka kompensoivat sähköautojen nykyistä korkeampaa hintatasoa. Useat valmistajat ovat tuomassa markkinoille myös edullisempia malleja, jotka voivat lisätä kilpailua ja painaa hintoja alaspäin.

Yhteenveto

Keskivertosuomalaisen ostovoima ei tällä hetkellä yleisesti riitä merkittävästi kalliimman sähköauton hankintaan, vaikka kiinnostus sähköautoiluun on kasvanut. Käytettyjen sähköautojen hintojen korkeus ja kotitalouksien heikentynyt ostovoima ovat suurimpia esteitä siirtymiselle. Markkinoilla on kuitenkin positiivisia kehityssuuntia, kuten hintojen maltillinen lasku ja uusien, mahdollisesti edullisempien sähköautomallien saapuminen markkinoille. Näiden muutosten odotetaan helpottavan sähköautojen hankintaa tulevaisuudessa, mutta lyhyellä tähtäimellä sähköautoon siirtyminen on useimmille kotitalouksille edelleen taloudellisesti haastavaa.

Tämä tiivistelmä tarjoaa kattavan kuvan siitä, miten nykyinen taloustilanne vaikuttaa suomalaisten mahdollisuuksiin siirtyä sähköautoihin ja mitkä tekijät tulevat vaikuttamaan sähköautojen markkinan kehitykseen lähivuosina.

Loppupäätelmä: Onko sähköautoilu laskeva trendi?

Sähköautoilun kasvu Suomessa näyttää olevan tasaantumassa, ja kysynnän hiipuminen heijastaa monia tekijöitä, kuten suomalaisten heikentynyttä ostovoimaa, uusien autojen korkeaa hintaa ja epävarmuutta niiden jälleenmyyntiarvosta. Vaikka sähköautojen määrä kasvaa edelleen, kasvu ei ole enää yhtä nopeaa kuin aiempina vuosina. Käytettyjen sähköautojen suosio kasvaa, mikä osoittaa kuluttajien siirtymistä edullisempiin vaihtoehtoihin. Seuraavina vuosina markkinoiden sopeutumiskyky ja kuluttajien tarpeiden kohtaaminen ratkaisevat, mihin suuntaan sähköautoilu kehittyy.

Mitä mieltä olet? Onko sähköautojen kasvun hidastuminen vain väliaikainen suvantovaihe vai merkki pysyvämmästä trendistä? Kerro omat näkemyksesi kommentoimalla!

Lähteet

1. Autoalan Tiedotuskeskus, "Sähköautojen määrän kehitys". Saatavilla: https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/sahkoautojen_maaran_kehitys
2. CEIC Data, "Finland Registered Motor Vehicles". Saatavilla: https://www.ceicdata.com/en/indicator/finland/motor-vehicle-registered
3. Autoalan Tiedotuskeskus, "Henkilöautokannan ikäkehitys". Saatavilla: https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/autokannan_ikatilastoja/henkiloautokannan_ikakehitys
4. Autoalan Tiedotuskeskus, "Autojen keskihintatilastoja". Saatavilla: https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot/autojen_keskihintatilastoja
5. Traficom, "Henkilöautojen mallisarjojen ensirekisteröinnit alueittain kuukausittain 2014-2024". Saatavilla: https://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Ensirekisteroinnit/050_ensirek_tau_105.px/
6. Traficom, "Käytettynä yksittäismaahantuodut ajoneuvot kuukausittain, käyttövoimittain ja käyttölajeittain 2014-2024". Saatavilla: https://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Kaytettyna_maahantuodut/010_yksmaah_tau_101.px/
7. Traficom, "Liikennekäytössä olevat ajoneuvot neljännesvuosittain 2008-2024". Saatavilla: https://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Liikennekaytossa_olevat_ajoneuvot/040_kanta_tau_104.px
8. Traficom, "Liikennekäytössä 30.09.2024 olevat henkilöautot merkeittäin". Saatavilla: https://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Liikennekaytossa_olevat_ajoneuvot/010_kanta_tau_101.px/