siirry sisältöön

Suomalaisen pienyrittäjän rahoitus on haasteellista. Monasti myös käytännössä virkamiespäätöksen varassa.

Pitääkö paljon esillä oleva sanonta paikkansa: rahoituskelpoisia ovat ne jotka eivät sitä tarvitse ja ne eivät rahoitusta tule saamaan, jotka sitä tarvitsevat.

Suomalainen pienyrittäjä kohtaa paljon haasteita koettaessaan rahoittaa toimintaansa.1

Sisällysluettelo

Reaalivakuudet

Suomalaisen pienyrittäjän käynti pankissa, lainaa hakemassa, toistaa aika pitkälti samaa kaavaa. Pankki kysyy suuren määrän tietoja, jonka jälkeen pankki pyytää reaalivakuuksia, eli käytännössä kiinteistöjä, huoneistoja tai pörssiosakkeita. Näiden vakuusarvot vaihtelevat 40-70% välissä. Yrittäjä on usein hankkinut itselleen tai jollekin toiselle yritykselleen esim osakehuoneiston, jossa on niin sanottua taloyhtiövelkaa. Isommassa kaupungissa olevan kaksion hinta on 200000 euroa, josta on taloyhtiövelkaa 80000 euroa. Yrittäjä miettii, että siinä on 120000 euroa todellista arvoa, tämä ei pidä paikkaansa.

Pankki laskee tälläisen kohteen arvon seuraavalla tavalla:
200000 - 80000 = 120000
120000 - 80000 = 40000
40000 x 0,50% = 20000

Eli pankin laskentakaavassa taloyhtiön velkaosuus vähennetään omarahoitusosuudesta, josta saadaan pankille laskettava vakuusarvon perusta. Tästä vakuusarvon perustasta, lasketaan vakuusarvo, joka 50% vakuusarvolla on 20000e. Eli 200000e uudesta kaksiosta, mistä myytäessä omistaja saisi 120000e rahaa, pankki myöntää lainaa 20000 euroa.

Reaalivakuuksien löydyttyä todetaan useimmiten, että ne ovat väärässä paikassa, että ei voida käyttää henkilökohtaista tai toisen yhtiön omaisuutta kolmannen osapuolen lainan takaamistarkoitukseen.

Tuet sekä takaukset

Monelle edellä oleva tuntuu sinällään vaikealta ajatella. Yrittäjällä on edessään muiden vaihtoehtojen kartoittaminen. Yrittäjä kääntyy Finnveran ja ELY:n puoleen, tukihakemuksien sekä takauksien pariin. Tukihakemuksille sekä takaushakemuksille on kehittynyt oma asiantuntija-alansa, jotka tuottavat palveluna tukihakemuksien sekä takaushakemusten laadintaa.

Yrittäjä tekee työtä päiviä tai viikkoja laatiakseen hakemuksen, joka nojaa esimerkiksi tiettyyn ELY:n rahastoon, joka on auki hakemuksille tietyn ajan. Finnveran takaus on usein sidonnainen ELY:n tai Business Finlandin kaltaisen elimen päätökseen.

Ollaan käytännössä tilanteessa, jossa virkamies tai siihen rinnastettavaa valtaa käyttävä tekee Suomessa päätöksen, mikä taho saa rahoitusta ja pidemmälle vietynä, mikä taho voi ylipäänsä toimia pääomavaltaisella alalla yrittäjänä. Olisi naiivia ajatella että tälläiset päätökset perustuisivat täydelliseen moraalifilosofiseen objektiivisuuteen.

Kommentit

Viimeisimmät