Medialukutaidon ABC, Osa 6: Esimerkkiuutisten analyysi

Jos et ole vielä lukenut artikkelisarjan ensimmäistä osaa, suosittelemme aloittamaan sieltä. Osa 1 tarjoaa peruskäsitteet medialukutaidosta ja linkit kaikkiin sarjan osiin. Lue lisää: Medialukutaidon ABC, Osa 1: Perusteet
https://www.suomenkansa.fi/medialukutaidon-abc-osa-1-perusteet

Johdanto

Tässä osassa tarkastellaan konkreettisesti, miten eri uutismediat kehystävät saman aiheen eri tavoilla, ja miten tämä vaikuttaa lukijan käsityksiin. Tarkastelemme esimerkkinä matkailuautojen käyttövoimaveron korotusta käsitteleviä uutisia, vertaillen eri lähteiden objektiivisuutta ja tunteisiin vetoavia elementtejä. Kyseinen lakiesitys on ajankohtainen aihe, joka herättää voimakkaita tunteita ja erilaisia näkökulmia mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa.

Lisäksi käsittelemme, mitä asioita uutisoinnissa mahdollisesti jätetään huomiotta ja miten tämä vaikuttaa uutisten tasapainoisuuteen.

Uutisten kehystäminen ja tunteita ohjaavat sanat

Uutisten kehystäminen (framing) on tärkeä osa medialukutaitoa. Kehystäminen tarkoittaa tapaa, jolla uutiset esitetään – se, mihin asioihin keskitytään, ja millä sanavalinnoilla tehostetaan viestin vaikutusta lukijaan. Esimerkiksi uutinen matkailuautojen käyttövoimaverosta voi painottaa negatiivisia vaikutuksia kotimaan matkailulle käyttämällä voimakkaita ilmaisuja, kuten "romahduttaa" ja "uhkaa". Toisaalta sama uutinen voidaan kehystää positiivisessa valossa korostamalla ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristön suojelua.

Uutisten kehystäminen voi olla toimittajien tietoinen valinta tai osa heidän tiedostamatonta arvomaailmaansa.

Esimerkkiuutinen valtamediasta: Ilta-Sanomat

Verkkosivuston osoite:

• Matkailuautojen veronkorotus uhkaa romahduttaa arvot - Ilta-Sanomat

Ilta-Sanomien uutisointi käyttää vahvoja tunnepitoisia sanoja, kuten "uhkaa" ja "romahduttaa", jotka ohjaavat lukijaa ajattelemaan, että veronkorotus on erityisen haitallinen kotimaan matkailulle. Vaikka uutinen sisältää faktatietoa veronkorotuksen määrästä ja vaikutuksista, sävy on negatiivinen, mikä tekee siitä asenteellisen.

Vaikka uutinen sisältää tarkkoja faktoja veronkorotuksen määrästä, tunnepitoisten ilmaisujen, kuten 'uhkaa' ja 'romahduttaa', toistuva käyttö voi muokata lukijan käsitystä liioitelluksi.

Esimerkkiuutinen verkkojulkaisusta: Moottori.fi

Verkkosivuston osoite:

• Moottori.fi: Matkailuautojen käyttövoimaveroa korotetaan

Moottori.fi sivuston uutinen on tasapainoisempi, esittäen sekä veronkorotuksen tavoitteet että matkailuautoilijoiden huolet. Siinä tuodaan esille eri näkökulmat, kuten Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Veronmaksajain Keskusliiton lausunnot. Verrattuna Ilta-Sanomien uutiseen, sävy on neutraalimpi, mutta uutinen kuitenkin painottaa veronkorotuksen negatiivisia vaikutuksia matkailualalle.

Moottori.fi uutinen esittelee sekä veronkorotuksen tavoitteet että sen kriitikoiden huolet tasapuolisemmin, mikä mahdollistaa lukijan objektiivisemman arvioinnin aiheesta.

Mitä jätetään uutisoimatta?

Yksi tärkeä näkökulma, joka jää useissa uutisissa huomiotta, on Nesteen MyDiesel ja uusiutuvien polttoaineiden mahdollisuus vähentää päästöjä. Koska suurin osa matkailuautoista käyttää dieselpolttoainetta, uusiutuvan biopolttoaineen, kuten MyDieselin, käyttö voisi vähentää päästöjä huomattavasti. Tällöin veronkorotuksen peruste, eli ympäristöystävällisyys, ei olisi niin vahva.

Tämä on esimerkki siitä, miten tietyt ratkaisut tai näkökulmat voidaan jättää uutisoinnissa käsittelemättä, mikä voi vaikuttaa siihen, miten lukijat ymmärtävät aiheen laajuuden. Syitä tähän voivat olla uutisten tiukka aikataulu, toimittajan arvovalinnat tai kiinnostus painottaa tiettyä näkökulmaa.

Sosiaalinen media ja uutisten tiivistäminen

Sosiaalinen media lisää uutisten leviämistä ja voi helposti vääristää niiden alkuperäisen viestin. Usein uutiset tiivistetään somessa lyhyiksi, tunnepitoisiksi viesteiksi, jotka voivat muuttaa niiden merkitystä tai jättää tärkeät yksityiskohdat pois. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä "rikkinäinen puhelin", ja se voi johtaa siihen, että alkuperäinen viesti vääristyy ja menettää objektiivisuutensa.

Uutisten tiivistäminen lyhyiksi someviesteiksi voi johtaa siihen, että tärkeät yksityiskohdat, kuten uutisen taustoitus tai konteksti, jäävät pois, jolloin viesti yksinkertaistuu liikaa ja voi vääristyä.

Objektiivisuuden arviointi ja vertailu Suomen Kansa -julkaisun kriteereihin

Ilta-Sanomien ja Moottori.fi sivun uutiset eivät täysin täytä Suomen Kansa -julkaisun objektiivisuuden kriteerejä. Niissä käytetään tunteita herättäviä sanoja ja otetaan epäsuorasti kantaa aiheeseen. Suomen Kansa pyrkii esittämään faktat objektiivisesti, ilman tunnepitoisia ilmaisuja ja adjektiiveja, jotka voisivat ohjata lukijan tulkintaa tiettyyn suuntaan.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Esimerkit osoittavat, kuinka eri uutislähteet voivat kehystää saman aiheen eri tavoilla ja kuinka medialukutaito auttaa tunnistamaan näitä eroja. Lukijan on tärkeää ymmärtää, että uutisoinnissa voidaan korostaa tiettyjä näkökulmia ja jättää toisia huomioimatta, mikä vaikuttaa kokonaiskuvan muodostumiseen.

Medialukutaito on avainasemassa, kun haluamme ymmärtää, miten uutiset kehystetään ja miten ne voivat vaikuttaa mielipiteisiimme. Tunnistamalla eri näkökulmat ja uutisointitavat voimme muodostaa kattavamman ja tasapainoisemman kuvan käsitellystä aiheesta.

Lähteet ja lisätietoa

1. Propaganda & Persuasion:
   Jowett, G. S., & O'Donnell, V. (2018). Propaganda & Persuasion. SAGE Publications.
   Tämä teos käsittelee propagandan ja mielipidevaikuttamisen keinoja mediassa. ISBN: 978-1506371354.
2. Framing: Toward Clarification of a Fractured Paradigm:
   Entman, R. M. (1993). Framing: Toward Clarification of a Fractured Paradigm. Journal of Communication, 43(4), 51–58.
   Tämä artikkeli selittää, kuinka uutisten kehystäminen vaikuttaa yhteiskunnallisiin käsityksiin. Saatavilla osoitteessa: masscommtheory.com.
3. UNESCO: Media and Information Literacy:
   UNESCO. (2011). Media and Information Literacy: Curriculum for Teachers.
   Tämä opas tarjoaa työkaluja medialukutaidon opettamiseen ja edistämiseen. Saatavilla osoitteessa: unesco.org.
4. Rule of 7 – Toiston merkitys viestinnässä:
   Rankin, B. (2021). The Rule of 7: How to Use Repetition to Make Your Message Stick.
   Tämä viestinnän periaate selittää, kuinka toistaminen vaikuttaa viestin omaksumiseen ja päätöksentekoon. Saatavilla osoitteessa: rankinpr.com.